Rv 39+5? kyllä!

Tässä me nyt ollaan ja ihmetellään: eikö tuo typy haluakan tulla! Missä se luuraa? Rv 39+4 nyt lopuillaan ja tyyppiä ei näy ei kuulu. Jotain pientä edistymistä on kuitenkin tapahtunu. Yöt meillä on vähän levottomia ja iltaisin on ollu supistuksia. Tuntuu vahvasti siltä että ens viikolle mennään.

On paljon ohjelmaa tiedossa ensi viikkoon, enkä mä edes tiedä miten tässä nyt näin kävi. miskan puheterapiat ja juuri alkanut vinkkipuheen (vinkeillä tehdään puhe näkyväksi, se tukee huuliltalukua ja sanojen oppimista) opiskelu muskari ja lisäksi veljen poikia ollaan ajateltu nähdä yli huomenna.. Velikin tulee käymään suomessa työkomennukselta perjantaina.. Harmittaa kun mun pitäisi silloin olla töissä mutta katsotaan nyt mihin tässä vielä päädytään ja millon. :) toisaalta kyllä työt on ihan loistavaa vastapainoa ollu lapsiarjelle, ihan mukavasti tämä arki siis soljuu. Vaikka mitäänhän ei muka kerkiä :)

.

VAUVA. Meillä oli miskan 9kk serkku eilen kylässä ja miska oli hokenu vauva vauva vauva! Hänhän itse jo isopoikan. Musta on myös ihana että hän niin hyvin tiedostaa mikä vauva oikein on kun isoveljen pestiin kohta pääsee. Täällä kans on kyllä viimepäivinä ruvennu pinnasängyt syöttötuolit ynnämuut vaeltamaan kun miska on päässy hommiin. :) oivoi. Toivotaan että elo on silti sopuisaa:D

NIMI. Typyn nimi oli oikeastaan mamman keksimä lähestulkoon. Yleensä en mitään kelpuuta mutta nyt oli sen verran hyvä täräytys. Suomalaisesta nimikalenterista me ei vaan mitään löydetty. Tai en tiedä miks tästä tuli niin vaikeaa! Lopulta nimi tuli kuitenkin älyttömän helposti mun tarvi vaan sanoa joo, tuo me laitetaan :) MM saa siskokseen AA:n :)

Seesteinen syys ja kaikki se hyvyys elämässä.

Päätöksestä lopettaa blogi kirjoittelu on jo pitkä aika. Nyt päätin kuitenkin tänne jakaa palasen meidän elämää. Tässä ajassa on tapahtunut niin paljon kaikkea, niin paljon hyvää..

Pikku Äm on jo 1 v 2kk-ikäinen pieni touhukas pojan nassikka. Aivan älyttömän ihastuttava persoona omine erityisine piirteineen <3 
Äm oli leikkauksessa huhtikuun lopulla ja molempiin korviin laitettiin sisäkorvaistutteet. Kuukausi leikkauksesta Äm sai ulkoiset prosessorit ja nähtiin miten reagoi uusiin kuuloaistimuksiin. Itse aktivointi meni todella hyvin eikä Äm oo vierastanut uusia ääniä ollenkaan. Päin vastoin, hän on ollut täysillä mukana ja käyttääkin implatteja mielellään.

Puheterapeutti on käynyt meillä keväästä asti 1x viikossa, ja nyt syksyllä 1-2x viikossa. Terapeutti leikittää ja laulattaa Äm:ää ja seuraa puheen kehitystä ja antaa neuvoja meille vanhemmille jos on tarvis. Äm käy myös muskarissa ja tykkää kovasti.

1vn iästä sanoja on alkanutkin tulla roppakaupalla. Tällähetkellä on about 40 sanaa! <3 Äm osaa matkia hienosti eri eläinten ääniä ja keksii niitä itsekin! Lintu sanoo tiit tiit, Sorsat paap paap, ratikkka SSSShhh... :D
Äm kans kävelee reippaasti ulkona ja mielellään käveliskin ja touhuis kuin istuis rattaissa. Askelia alko ottamaan vajaa 1:vnä ja nyt mennään jo sivu askelia ja kerran takaperinkin leikkiruohonleikkurin kans. :)

... Mutta miksi mä tein päätöksen kirjoittaa vielä. Koska meille syntyy VEIKKA ja tätä halusin juhlistaa! <3 Nyt mennään viimesiä viikkoja RV 37+4. Mitään merkkejä ei oo että syntyis lähipäivinä, mutta never know. Äm:nki kohalla kaikki tapahtui yhessä rysäyksessä ettei mitään uskalla sanoa. 4.10 on viralinen laskettu aika. En silti usko että menee ihan sinne asti. koko arvio on lähellä 3kg:ta, hieman yli sen. Eli pikkanen tyttö (vaikka veikka nimellä onkin kulkenut koko raskauden ajan.) on tulossa! On tosijees kokea tämä raskaus näin puolison roolissa ja nähdä mitä se on tältäkin kantilta kun toinen on se päähoivaaja ja tärkein lohtu pienelle.

Meidän porukka on pian kasassa. <3

Olo on tosi seesteinen ja kyllä tässä vielä jaksaa odottaa rauhassa nämä tulevat hetket. :)

Päätös :>

Päätin lopettaa blogi kirjottelun meidän matkasta. Paljon olis kirjotettavaa takuulla mutta henkisesti niin paljon vaativaa ja miskan hoidossa niin paljon, ehkäpä hankin kirjekaverin niin saa ajatuksille vähän feedbackkia, tää blogikirjottelu on tässä havaa liian ykspuoleinen. Koko ilta menny vaan itkiessä murheita, mutta huomenna uusi päivä :)

Miskan viikottainen puheterapia alkaa kotona pian ja kevään koitokset edessä, leikkauskin? Voimia rakas pikkuinen... <3

Tänään miska nukahti pitkästä aikaa mun syliin, väsytaiston jälkeen. Eikä oo mitään parempaa ku aamulla herätä sen voittaja hymyyn.. Aah ja tämä tapahtuu joka aamu... <3

Usko, toivo
Rakkaus.

Ristiriita. Onni ilo ja huoli.

18.3

Päätin kirjotella kuulumisia kun asiat tuntuvat menevän ihan huimaa vauhtia eteenpäin Miskan kuulon suhteen..

Ajatukset vaihtelee odotuksesta sekavaan kysymys myrskyyn.. Saatiin leikkausaika ja se olisi jo 26.4.  :o

Hermostuttaa tuleva ja pois menevä...

Jokin vanha hyvä loppuu ja uusi hyvä (parempi kuulo.. ?) aika alkaa.. Kaikki on menny niin täydellisesti tähän asti..  Mietin mihin leikkausta tarvitaan edes mutta fakta se on että hyöty on vaan kojeilla rajallinen..

Tätä nykyä miska puhua hölpöttää monia äänteitä. Tulee eiiii eih hei äh hää... Wä wäwäätä ja kaikenlaista sekamölöä! <3

Miska seisoo nyt tuen varassa ja viihtyisi pitkään seisomassa. Tykkää siirtyä paikasta toiseen tukien varassa ja kiipeillä aina vaan ylöspäin. :) vaarallista kun yleensä käsissäkin on ties mitä tavaraa samaan aikaan.

Miskan eka kevät on  melkonen seikkailu matka. Meille tää on ihan yhtä hurja. Miska suhtautuu kaikkeen vallan huolettomasti ja on aina vaan iloinen aurinko, kesäpoika kun on. :) Siksi on helpoo nauttia näistäkin hetkistä, vaikka kovin hermostuttaakin...

Sisäkorvaistute

Sisäkorvaistute (SI, englanniksi CI eli Cochlear Implant) on sähköinen kuulokoje. Se on tarkoitettu kuuroutuneille, vaikeasti ja erittäin vaikeasti kuulovammaisille henkilöille, joille tavallisen kuulokojeen antama apu ei ole riittävä. SI-hoidon avulla kuuro, kuuroutunut tai vaikeasti kuulovammainen lapsi voi kuulla samalla tavalla kuin huonokuuloinen lapsi.

Sisäkorvaistute muuttaa arkipäiväiset äänet koodatuiksi sähköisiksi impulsseiksi. Nämä impulssit ärsyttävät kuulohermoa, ja aivot tulkitsevat ne ääniksi. Aivot vastaanottavat äänet erittäin nopeasti, joten SI:n käyttäjä kuulee äänet heti niiden synnyttyä.

Ensimmäiset sisäkorvaistutteet tulivat markkinoille 1980-luvun alussa Englannissa. Suomessa istutteita on leikattu lapsille noin viidentoista vuoden ajan. Tällä hetkellä sisäkorvaistuteleikkaus ja sitä seuraava puheterapia on vaikea-asteisesti kuulovammaisina syntyvien lasten ensisijainen kuntoutusmuoto – noin 95 % diagnoosin saaneista leikataan.

SI-leikkaus on vaativa korvaleikkaus, jossa tarvitaan kirurgista erityisosaamista. Leikkauksen jälkeen haavan annetaan parantua noin kuukausi, minkä jälkeen istute aktivoidaan ja prosessori säädetään useilla säätökerroilla. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten kuntoutuksessa on käytössä käsite kuuloikä, joka tarkoittaa aikaa, joka on kulunut laitteen aktivoinnista.

Sisäkorvaistutteeseen perustuvan kuulonkuntoutuksen ennuste on pääsääntöisesti sitä parempi mitä aiemmin istute lapselle leikataan. Muualla maailmassa istutteita leikataan jo alle yksivuotiaille. Suomessa leikattavien lasten keski-ikä on noin 1 vuotta. Lapsen saamalla kuntoutuksella, kuten esimerkiksi puheterapialla, on ratkaiseva merkitys laitteesta saatavan hyödyn kannalta. Ennen kaikkea perheen ja itse lapsen mutta myös päiväkotien ja koulujen henkilöstön asenteen ja sitoutumisen on todettu vaikuttavan merkittävästi lapsen kuntoutumisen onnistumiseen.

SI-hoidon kustannukset ovat kalliita; yksi koje maksaa 20 000 – 27 000 euroa, jonka lisäksi tulevat leikkaus- ja kuntoutuskustannukset. Suomessa SI:n käyttäjälle laitteisto ja laitteen säädöt ovat maksuttomia. Laitteeseen kuuluvat paristot ja akut ovat maksuttomia 18 ikävuoteen saakka.

huikea päivä.

5.2 kuulokäynti antoi paljon enemmän kuin osasin kuvitellakaan. Toki toivoin että jotain edistystä olisi kuulossa tapahtunut. Audionomin mukaan kuulo eri taajuuksilla olisi kaikissa siellä 60 desibelin tietämillä mikä on aika mainiota ja yllättävää! Kojeet ovatkin olleet käytössä koko ajan unia lukuunottamatta :)

Huomaan miskasta nyt enemmän kuuloreagtioita. Tänään tuli eka hymy äänelle ja selvästi kuulee nyt monenmoisia ääniä, tv äänikirjat mihin reagoi, meijän mölötyksiin. Aivan mainiota! :)

No se todellisuus. Kojeet tuskin selvään puheen kehitykseen asti riittävät ja niin miskalla alkaa tutkimukset sisäkorvaimplantteja varten. Implantin sisäinen sisäkorvaan asetettava elekrodiketju osa ja ulkoinen puheprosessori+akku osa yhdessä saavat aikaan kuuloaistimuksia joita aivot käsittelevät. Monilla tuo auttaa kuulemaan niin hyvin että lapset ei jää kielenkehityksessäkään jälkeen ikäisiään, mutta aika näyttää miten ne kullakin toimii.

Leikkaus pyritään tekemään mahdollisimman varhain. tätä nykyä hyksissä 10 kk ikäisille mutta miskan kohdalla tuohon ei ehkä päästä/pyritä. Huijui jos tässä 3 kuukauden sisään olisi jo implantoitu... :o

Huhtikuussa pitäisi olla korvien magneetti kuvaus ja tietokonetomografia nukutuksessa. Lisäksi lääkärit haluaisi tutkia miskan kuulon vielä kertaalleen sekin nyt nukutuksessa.. Ilmesesti diagnoosi on vähän epävarma vielä... Tai jotain varmistusta halutaan vielä ennen leikkausta.

... Lisäksi miskalta tutkitaan nyt connexin 26 geeni. Tämä nyt koska miskan luovuttaja on "käyttökiellossa" miskan kuulovamman takia kunnes selviää onko sillä jotain tekemistä perinnöllisyyden kanssa. Voi olla että muitakin geenejä tutkitaan jos tuosta ei löydy syytä miskan kuulovammaan.

Käyttökiellosta huolimatta me ollaan tuota luovuttajaa 5 inssin verran käytetty, marraskuun jälkeen lupalapun kanssa. Miskan kuulodiagnoosin aikaan vähän mietittiin mitä tehdään luovuttajan kanssa mutta päätettiin että ei vaihdeta kun noin hieno poika on niillä tullu jo. :D Ja siispä ehkä tänävuonna miskalla on sisarus, jos kaikki menee hyvin... :)

...

Tänään se sitten oli. Verikoe kyynärtaipeesta! Ihan pahaa teki vauvan puolesta katsoa sitä näytteenottoa ja toisen huutoa kun väkisin pidetään kiinni, ja suontakaan ei millään meinattu löytää. :( hoitaja siinä aikansa sohi ("kyllä täällä suoni on. Pakko nyt vaan yrittää!") kunnes näin kuinka veri alko virrat lopulta putkeen. Helpotus. Se On Ohi. potilas sai kunnon siteen ja pääs kotiin toipumaan. Nukahti jo automatkalla uupumuksesta koppaan.

Urhea sankari jo matkalla uusiin koitoksiin.

  - connexin 26 selvinnee maaliskuussa

  - tietokonetomografia ja magneettikuvaus huhtikuussa

  - uusi kuulotesti??? 

  - 2 sisäkorvaimplanttia hyvin mahdollisesti.

  - liityttiin lapci ry <3 

  

Miskan ensimmäinen vuosi tähän asti on ollut kyllä melkoinen. Tuo jatkokin kovin hurjalta näyttää. Mutta vauhti miskalla senkus kiihtyy. Meinaan tänään oman lelulaatkikon sai auki kiinni auki kiinni oisiko täälllä mitään kivaa vauvalle ai ei. :) ja jatkoi kohti seuraavaa etäppiä eli laatikon imeskelyä ja tutkailua:D <3 joskus saa hirveitä ryömimis hepuleja kun näkee jotain tosi kivaa, ja sillon mennään lujaa. :)

Onnellinen vaikka kyynelten läpi. onnellinen.

.. Miten voisi muutenkaan olla? Rakas pieni on aina yhtä ihmeellinen. Oon varmaan jossain mammarakkaus huuruissa kun kuvittelene että teininäkin tuo on tuommoinen ihana lapsi :P

Silti tulee hetkiä kun tekis vaan mieli itkeä ja olla onneton. Onneksi harvemmin koska muuten elämä, mun, meidän olis tosi synkkää. Sitä se ei oo.  paitsi ne hetket.

5.2 on päivä jota on ootettu,liian pitkään mun mielestä. Sillon meillä on kuulokäynti, ensimmäinen seuranta. Ja ensimmäinen puheterapia. En malta oottaa että saan esitellä miskan vihon siellä! Nää on taas näitä mistä äiti tulee iloseksi. Tein sen pääosin itseäni varten. :)
Pysyypä kaikki paperit yhdessä nipussa. Niitä on jo melkonen kokoelma. Tulostin on raksuttanu kun kaikki pitäis saada käsien ulottuville.

En malta odottaa! :) Jännittänyt mahassa asti tässä tämän viikon kun tiedän että se on ihan kohta. Odotan että saadaan myös hyviä uutisia kuntoutuksen suhteen ja tulevaisuus hieman taas avautuisi. Uusi mahdollisuus johonkin, se seuraava ovi.. Vähän hukassa mihin tie vie mutta tänä vuonna se varmasti selkiytyy hieman paremmin. 

Tällä hetkellä miska lukee ihan hirveesti ääni kirjoja. Rakastaa niitä ja selvästi tuntuu niistä kuulevan. Reagoi hyvin vahvasti. Tvhen ääneen myös alkanu reagoimaan ja luulen kuvittelevani että tänään ois mun äänen keksiny. Vedin aika korkeelta tosin:D ehkä keksin taajuuksia mihin tuo reagois tai sitten kuulo tosian on vaan kehittynyt. Sama se. Paljon iloa tänään ^,^. 

Oi. Se hetki kun miska tajus et vähän ylempänäki elämää. :P 

Monkey <3

Viimesimpänä ! Projekti seepra. Tarkotus tehdä tai siis no päällystää pari jättiiii tyynyä seeproiksi. Seepra nyt sattui tulemaan ruotsin reissulta mukaan. Siis kangas :D

5.2 on kohta. 

Hammas.

Hammas. Eikä. Mä en ehkä kestä. =D kuinka suloista ja samalla se mielikuva siitä ajatuksesta ettei meidän vauvalle tulisi hampaita ollenkaan! Näin mä halusin uskoa, pitää sut hampaattomana ja vauvana ikuisesti. Mutta niin ei sitten ilmeisesti tulekaan tapahtumaan. VOIEI! ..

tätäkö tämä äitiys on. jatkuvaa ihmettelyä ja hämmästelyä. Miten tuo vauva nyt taas voi oppia uutta.. ja miten se nyt on noin taitava... osaa yhtä sun toista.

miska on niin ihana ja halittava.. Aa.. ihana joka aamu saada herätä sen viekusta. <3 herätä aurinkoiseen hymyyn aina. saada aina ihastella ja päivitellä miten se tukkakin kasvaaa hurjasti... sen millin viikossa. :D

Neuvolassa ne sanoi että yösyöttöjä ei enää tässäkohti tarvitse.. Aijaa..:D Minäkun herään sen 4 kertaa lähes joka ikinen yö syöttämään.. :D No kasvaahan tuo sitten hyvin.. ^.^ joo.. mutta tän tiedon seurauksena koitin yöllä tarjota ensin tuttia ja kyllä se muutamaan otteeseen onnistuikin. Eli jotain toivoa on että nää vähenis..

Miska ei syö soseita.. ei. eieiei. suu on ja pysyy kiinni, sitä lusikkaahan ei tuon pojan suuhun tungeta. pää kääntyis sen 180 astetta poispäin. Mutta kun kyse on mandariinista, viinirypäleiden palasista, leivän muruista, lihariisipuurosta niin kummasti suu aukeaa ihan omatoimisesti ja kuuluu ihanaa mutustelua. :) Selkeästi siis sormiruokaileva ja kökkösiä arvostava. no nyt on hampaallekkin käyttöä!
oivoi. :)

ja nyt tuo poika on oppinu jo hakkaamaan MAMMAA! voi että miten ilahtuu kun mamman naama vääntyy kun sitä HAKKAA. >.< ja lisääää kiljuisi jos vain osaisi:D


Panta. jotain oli taas väsättävä ja tässä ensimmäinen panta. melkein valmis, vielä tarttis yhet lenksut kiinnittää. :) .. lääkärinkin kanssa juteltiin miskan kuuloasioista ja näillä kojeilla me nyt mennään toistaiseksi.. odotamme kovasti tulevaa kevättä!

Seuraavasta ovesta sisään. Mitä sisällä?

.. koska se ensimmäinen ovi näytti olevan kiinni, huomattiin että on toinenkin tie. Aina on joku ovi auki jos toinen vedetään kiinni.

Kuulovamma lienee sen verran vakava että kojeista meille tuskin on suurta iloa. mutta otamme niistä kaiken ilon irti, sen pienimmänkin. Jokainen kuulokokemus on kovin tärkeä.

Kuulokojeiden maailmaan ollaan nopeesti solahdettu, ja mitään ongelmia sinänsä niiden kanssa ei oo ollut. Ainoostaan toinen korvakappale ei istu hyvin, joten käytiin eilen ottamassa uudet muotit korvasairaalassa. pikkuinen nukkui kokoreissun ajan, ei siis ees huomannut että käytiin sairaalassa ja otettiin korvasta uus muotti. voi toista! :) parin viikonpäästä pitäisi olla uusi korvakappale käytössä. :)

Miska jo muutamaan otteeseen ne korvista  irrotti mutta toistaiseksi ollaan pärjätty ilman lisävirityksiä.

.. aateltiin että mein pikkuisella ois keskivaikea, korkeintaan vaikea kuulovamma, mutta että hän on lähes kuuro. hän on kuuro. jotenkin, sitä ajatteli. "niinjustiinsa" näihän se sit meni. "liian helppoa ois ollut". Me kun sopeuduttiin niin hyvin alun jälkeen. mutta ei auta. kojeet korviin ja menox. :)

.. Se mitä on tulevaisuudessa on kaukana.


... JOULU

aika perusjoulu. hirveesti lahjoja lapsille ja kaikilla hyvä mieli. :D nyt on vähän kolkko olo taas. Ensin liikaa ihmisiä, ihmisiä. sitten yhtäkkiä ei ketään missään. josko tää päivä menis meillä uusien lahjojen kanssa tuunaillessa ja lukiessa äänikirjoja. ^,^ ... montakohan sataa kertaa me luetaan samoja kirjoja. Kirjostosta tulee varmaan toosi tuttu mut oonneks helsingissä on näppärä systeemi, saa kaiken tohon lähikirjastoon.



2015 plussat

- Miska syntyi ja on kasvanut hienosti  <3 ei ihan ryömimällä uuteen vuoteen mutta kovasti koitetaan sinne suuntaan ähkiä. :D
- koirat hieman viisastui ja varttui. hieman. :) bonolla meni kyllä aatto hirmuillessa mutta sen jälkeen siltäkin se joulumieli löytyi lopulta. :D lasten kans pärjäs hienosti. harmi vaan kun veljen tipsut ei romskun leikeille lämmenny yhtään :<  minnistä on vajaa vuodessa kasvanu.. no minni. peruskoira ja mursujen mursu. :D

2015 Miinukset

- tädin kuolema. :< miss you.. <3

Mahdollisuuksien päivä. Huominen.

 20.12.2015

*muokkaan, olipas sekavaa tekstiä*

Kasvusi

Aika menee niin käsittömättömän nopeasti. Pikku Äm on kasvanut niiin isoksi jo. Ihanaksi pieneksi pojaksi! Tällä viikolla hän keksi pistellä varpaat poskiinsa ja tekeekin sitä ahkerasti. :) Luulenpa että kohta meillä kans istutaan ja ryömitään, ainakin haluja molempiin on hirveesti. :) pikkuinen tykkää myös kovasti höpöttää. etenkin koirille. :) ... ja  joulukuusen alla oleville joululahjoille.. ;)


... Tällähetkellä mulla on paljon toiveita, toive. Silti sekavat olot, mielessä se että ehkä asiat ei meekkään ihan niin hyvin.

Kuulokojeet Miksu saa 22.12, ensi tiistaina. Se toive. Että Miksu kuulisi.. Ehkä eka kertaa, minut.. meidät.. itsensä.. ?
Oon kovin kiitollinen että asutaan Suomessa, saadaan hyvää hoitoa Hyksissä.. Ihan varmasti. Kuulokeskuksen väki on tosi ihanaa. MEISTÄ on pidetty huolta. <3 Ja pikkuisesta pidetään hyvää huolta, ihan varmasti. :)

Tästä se alkaa. Kuntoutus.. Kuulonkuntoutukseen sisältyy ihan valtavasti asioita, mutta päivä ja hetki kerrallaan. Nautitaan kaikesta uudesta oppimastamme, ja siitä mitä pikkuisemme oppii. :) Askel kerrallaan.

Viittomat on tullu osaksi arkea, ja hyvin ollaan niitä omaksuttu.. Mulla onneksi on ollut työnpuolesta kokemusta viittomista, erityislapsista ja nuorista, erityispäiväkodin arjesta.Siksi ehkä kaikki ei oo niin.. niin suurta mysteeriä, kun on hieman pohjaa ja kokemusta asioita.

 Ensivuosi on toivoa täynnä, uusi seikkailu meille kaikille.. Uskon että me pärjätään hienosti, pikkuinen pärjää! <3



21.12.-15

Huomenna se päivä koittaa. odotettu päivä. Tärkeä päivä Miskan elämässä, ehkä se tärkein. Ainakin tähän asti. Joka tapauksessa todella merkittävä ja isojen asioiden äärellä. En unohda sitä hetkeä kun saatiin kuulovamma diagnoosi sitä kun pyytelin anteeksi itkujani, tuskin huomistakaan.. Hippunen toivetta huomiseen! .. Onneksi kuitenkaan kuulokojeet ei oo se viimeisin oljenkorsi kuulon suhteen. Pieni pelko jäytää mutten anna sen latistaa. HUOMINEN ON MEIDÄN PÄIVÄ! mahdollisuus..

... Veljelle terveisiä taivaaseen. <3 Pidäthän meitä silmällä...

Äidin suru.

Mä en vaan pääse yli. En. Eikä mun tarvitse päästä. Vielä. Mutta en haluaisi..
Tätä. Kokea elämässä niin paljon vaikeuksia. Mihin mun elämä alkujaan vei.. ampumiset itsemurha, se mitä noista seurasi.. mielestäni ansaitsin kaiken onnen sen jälkeen. Pelkästään. Jostain syystä (oliko se mun syy, teinkö jotain väärin?) vauva ei saanut kaikkea mitä toivoin ja halusin. Terveen tavallisen elämän.

Nyt äiti kantaa sitä surua, omaa suruaan. Vaikka vauva ei. Miska ei tiedä muusta. On niin kovin tyytyväinen ja leppoisa. siksi on helppoa olla onnellinen!  Mutta kuitenkin semmonen tunne etten tiedä mihin me ollaan menossa, kenen kanssa?

Toivoisin sitä aikaa kun tietäisin missa me ollaan ja kenen kanssa.
Yksin on vaikeinta. Seurassa helpompaa. Heti kun ovi menee kiinni itkettää. ahdistaa. Ei muuta.

Miten musta kasvaa se äiti. Leijona emo. Tunnen äitiyden vahvempana KKuitenkin.  Koska sitä se vaatii. Vahvuutta. En anna kenenkään satuttaa sua. Edes itseni olemalla surullinen. Mutta miten se tehdään?  Miten suru voitetaan?

:'''''''''''(


Rakkain, pienin... <3 Toivon että unelmasi toteutuu. Koska sä olet äidin suurin unelma ja täydellinen poika. <3

Surua vai iloa?

https://www.youtube.com/watch?v=-QR6VhSZ4Q8

Meidän arkea.

... Oonko kirjotellut tänne taas. En.

Pikku Miska perheineen sai lääkäriltä kuulla uutiset: molemminpuoleinen kuulovamma.

Ollaan käyty vauvasta asti kuulotutkimuksissa ja ne on ohi, tuloksin mitä ei odotettu.. Mä en anna sen ikinä nujertaa meitä, vaikka sattuu. Vaikka yöunet on mennyttä, painajaiset, jahkailu siitä miksi, mitä oon tehnyt väärin, mitä se tarkoittaa pikku Äm:n elämälle.. Meidän elämälle. Vaikka ahdistaa niin että rinnasta puristaa, me selvitään ja pärjätään. Tullaan olemaan onnellisia.

Nee kaikki hetket kun vietän pikku Äm:n kanssa antaa niin paljon voimia. Tässä hetkessä olen onnellinen, huominen on huomista ja ne surut asuu siellä ei täällä, ei nyt... Vaikka oisin herään itkemään, ja tuntuu että hukun, me voidaan elää yhä onnellisesti, koska ei oo vaihtoehtoja.

Paljon on muuttunu.. Vauvaviittomia ja viittomia käytetään nyt arjessa ja saadaan kontaktia pikkuiseen paljon paremmin. Kovasti luetaan kirjoja ja Miska pitää siitä. Viitotaan lasten lauluja. :) 

Oon lukenut kuulovammoista hyvin paljon, kuulokojeista, implantista, päiväkodin arjesta, kuntoutuksesta ym... Ehkä sen takia en oo epätietoinen ja ahdistunut jatkuvasti, vaikka välillä tuntuukin että miten ihmeessä tästä päästään jaloille.

Miska on TERVE, ILOINEN ja KAIKKIEN RAKASTAMA, HYVÄNTUULINEN POIKA. <3


.. Paljon on tehtävää kuulon ja puheen kuntoutuksessa, mutta päivän kerrallaan niin jaksaa...

Jos siellä jossain on joku joka voi pelästaa, viedä tän surun meiltä, vähentää sitä edes hieman toivon että se tulisi meidän luo, sanoisi ne sanat ja tekisi ne teot joita tarvitaan.


.. Miska kehittyy niin hienosti. On todellakin aina hyväntuulinen ja iloinen. Pikkuhiljaa voimistuu, oppii taitoja.. Punkee istumaan päin yhä enemmän, tarraa käsillä ja jaloille milloin mistäkin. Nauraan koirille, nauraa niin ihanasti, makeesti!
Painoa 7600kg ainakin, pituutta 67cm. <3

http://www.babysignlanguage.com/ 

Vauvaviittomia, englanniksi tosin. vauvaviittomista hyötyvät myös kuulevat vauvat. :)

Kuvia syksystä. :)

 Retkellä Rajasaaren koiriksessa. :)

                                   con trai, pikku ÄM !           <3                                                       

 

  Pää ei iha vielä hallinnassa mutta kyllä se pikkuhiljaa alkaa sujua paremmin. ^-^ Äiskän kaa harjotellaa :)  

 

 Kolme vauvaa. :) MINNI bono ja vaavi.

 

Tänään en oo  kirjotus tuulella. -.- Sain talletettua kovalevylle kaikki otetut kuvat ja videot. Äkkiä noi muistikortit täyttyy! :) ... On se pikku ÄM ollut vaan niin pieni kun kattoo sen ekoja videoita... Ihana sulonen pieni. Ihastuttaa jooooka päivä. <3

Kuulumisia

Voi vaan päivitellä miten hirmu vauhdilla aika kuluu..

Tätä nykyä olemme aloitelleet toisen lapsemme inseminaatio hoitoja, niinku meillä on jo tovin ollu ajatuksena. Ensimmäinen plussaton inssi jo takana vaikka jos minkäläistä tuntemusta kumppanillani oli. Toinen inssi tehtiin eilen ja kahtellaan nyt oisko siitä mihinkään. ;) Kovasti ootellaan. Mä en ehkä kestä! toinen kesäpoika ois ihana.. toki tyttökin :P

Poju senkus kasvaa huimasti... Pituus ennuste luovuttajan ja mun tiedoilla siellä 180cm tietämillä. :> paljon rakastettavaa siis! <3 Rakastaa hymyillä ja äännellä äitien jutuille. Nyrkit heiluu ja välillä kiehuu jossei oo tarpeeks syliä. Tarraa vahingossa kiinni millon mihinki kohteeseen, koiriin ei sentään vielä oo päässy käsiksi.
Meijän minni kyllä tykkäis pusutella vauvaa, bono taas yleensä änkeää vauvan kanssa nukkumaan.. bonon historian perusteella saa kyllä kokoajan olla tarkkana, mutta ihan ok tuo vauva hänelle on kun vaan olla möllöttää. :> bono on hirveesti kiinnostunu vauvan leluista.. millon mikäki helistin tai pehmolelu löytyy bonon jemmoista.. nyt oon nostellu leluja ylös niin bono on alkanu itkee niiden perään.. :) meidän kolmas vauva siis. :D

poju on kyllä hirveen kiltti ja ihana vauva! ei turhia huuda, eikä mitään vaivoja oo sen kummemmin ollu. Nukkuu semmoiset 3 tuntia ja sitten taas jaksaa olla hereillä jotain 3-9tunnin väliltä (jotain 30 min nokosia ehkä ottaa pidempien valvomisten välillä).

Ollaan kohta lähdössä pojun ihka ekalle laiva matkalle! Odotan kyl kovasti ekaa reissua pienenä perheenä. :> Toivotaan että tuleva kyytiläinenkin pääsisi matkalle. ;)

Vihdoin kotona! :)

Rakas pieni poikamme syntyi 4.7. Tänään täyttää siis 2 viikkoa!

Poika syntyi nopeasti, niin nopeasti että sairaalassa kerittiin olemaan reilut 40 minuuttia kun hän oli jo syntynyt. :) pituutta oli 49cm ja painoa 3070g. 2 cm hän on ehtinyt jo kasvamaan tuosta... Huimasti hän on muutenkin kehittynyt 2 viikossa. Liikkuvainen ja äännehtivä terve poika, jolle ruoka maistuu kuin myös molempien sylikin.

Tosi luonnollista kaikki on ollu ja ei oikeen osaa kuvitella muuta... Tuo vauva on juuri meidän vauva! se oma. :) Haikeanakin seuraan hänen kehitystään, ja samalla iloiten kaikesta taidosta, liikkeistä ilmeistä, asennoista..
Vauvasta huolehtiminen on ollut kovin luonnollista vaikkei kokemusta yhtään ollutkaan.

 Vähän me vielä ihmetellään et onko tuo tosiaan MEIDÄN, tullut meidän kotiin ja perheeseen, tuo pieni vauva, poika. ^-^
niin helppo raskaus aika oli ja nopea sekä yllättävä synnytys (reilu 5 h) et hieman vielä epätodellista kaikki. :)
mutta nyt se on ohi ja elämä alkanut uudella kokoonpanolla. :)

                                                   4.7.2015 Syntyi rakaaas poikamme <3

Pride 2015! rv 38+2!

... no Ehkä ensi vuonna sitten. ;) Hauskaa prideä kuitenkin kaikille! Juhlafiilis täälkinn kova ja harmistus mutta semmosta se on.Tekee iha hirveesti mieli MANSIKKAKAKKUA! AAAAa... repeen kahtia. Oon himoinnu täydellistä mansikkakakkua jo varmaa kuukausia! O.o

Tää taitaa olla mun vika postaus ennen synnytystä. Sen verran on ens viikolla haipakkaa. Liekö syntyskin sillo, vaik epäilen :) 

Hieman jo mieliala kohentunu vaikkaki se sama fiilis päällä tuol mieles. Vieri aika vieri. Ei huominenkaan näytä sen valosammalta kokonaistilanteen suhteen. Aika hyvin nyt oon kuitenki uponnu muuttoon ja kaikki on kutakuinkin valmista, no ne lamput viel oottaa katossa mutta huomenna lähtee nekin. Huomen saadaan yks kuorma pakattua ja maanantaina saadaa sit viiäkin tavaroita. AAaaa... Haluun viedä kaikki heti! Ja sit ottaa IISISTI!.
joo.. en kyllä suosittelen muuttoa ja synnytyksen odotusta kellekkäänn samaan aikaan. ihan perseestä :<
MUTTA. yllättävän hyvin kaikki on menny.. koirienki kanssa se 2-3 lenkkii päivässä menee viel helposti mut ei vaa huvittas enää! Onneks on lämmintä sentää. :)

Ne olot.. Muutama päivä on menny tosi hyvin... Viimeyön maha oli sit ihan pinkee ja aamulla oli menkkamaisia oloja että ihan kipeetä teki. Vauva on aamulla touhunnu kovasti ja päivällä ku on ollu enenmpi liikentees nii ottanu ihan iisisti. Liekö sit yöllä taas keksii jotain.

Toivon ettei tuo lähtis tässä ennen keskiviikkoa syntyy! sit pitäis olla suurimmat hommat tehty. Vaikka tosiaankin mun ei piä kantaa yhtään mitään niin silti haluan synnyttäää tietäen et muutto on saatu kutakuinkin ees hoidettua. Sit mä voin ottaa iisimmin.

Äitipolilla: Kuten mä ajattelinkin. Kaikki on just niinku pitää. Paikat hieman kypsyny ja vauvelin painoarvio "käsin tunnustellessa hieman keskikokoa pienempi... "  "3kg."  (Omasta mielestä mahassa on ehk joku hamsterin kokonen veikko. ) Eli kaikki hyvin meil koonki puolesta:) 30.6:tta sitte taas neuvolaan ja käynnit jatkuu normaalisti siel.

Näyttää silti et se heinäkuinen me sit saatas. :)  (kesäkuinen serkku me saatiin just. ohh.. ^-^ )


PrideMasu rv 38+2

Jos pää vois hajota. :> 37+4

.. niin se olis aika lähellä nyt sitä. Ihan liikaa on kaikkea.. Sama itkuinen olo vaan jatkuu lähes päivittäin. Turhauttaa ja stressaa. -.- Enkä ees usko että raskaus hormooneillä ois tähän asiaan vaikutusta. Elämä vaan tuntuu olevan sellasessa pisteessä et toivoisin et voisin hypätä parivuotta eteenpäin, vähän tasasemmille vesille. Kaikki asiat vaan pyörii omassa päässä päivästä toiseen..

ASUNTO: Sepä löytyi! tosin ei vois vähempää kiinnostaa. Tähän kotiin vauvan oisi sopiva tulla enkä jaksa muutosta. Tutut kuviot ja mitään stressiä en kyllä tässä kohti enää haluis... Muutto olis kuitenki meil sit ens viikosta eteenpäin. On siinäkin pähkäiltävää kun mä en voi mitään kanniskella, ja kuka tietää millon tuo päättää syntyä. Ollaan saatu osa isoimmista tavaroista myytyä, et vähä helpottais muuttoa. Mä oon tehopakannu, siivonnu niin et muru on työpvien jälkeen saanu ottaa iisisti. Tosi ei sekää ihan iisisti oo ollu, ku on noita tavaroita myyny sinne sun tänne. viel ois kattolamput katossa sentään, nekin aattelin ottaa ite pois jos muru ei kohta käy töihin. Mä haluun et kaikki on pakattu mitä suinki vaan voi koska sit synnytyksen aikaan ja jälkeen ei tosiaankaan liikene aikaa.

No mutta väistämätön on eessä ja me löydettiin suht edullinen rivitalo kolmio ja pihaki on nätti. En oo varma onko sen pohja kovin käytännöllinen, mutta kai sitä kaikkeen tottuu. Molemmin puolin taitaa asua koira ihmisiä, ja se vähän jännittää miten ne ja nää ottaa tilanteen. Toisaalta se voi olla hyvä tilaisuus kun on ne samat koirat naapurissa ni tottuupaha Minniki koiriin (jos niitä pihal näkyy ja kuuluu). Seku juoksis karkuun vaik chihuahuaakin. :) En sit tiiä miten yksinolo kotona tulee sujuu.. se huolettaa kaikist eniten. :( Ostin semmosen adaptil haihduttimen et katotaan onks siitä mihinkää lievittää koirien stressiä. Täl hetkel oon kyl vähä kypsä koiria. Ainoo mitä jaksan on treenata minnin hihna käytöstä. -.- Muuten ei kyllä jaksa noita ollenkaa. Päähajoaa muuten. Asuntoki saattaa koirien kannalta olla tosi epäkäytännöllinen. Tuntuu ettei mihinkää saa portteja. on vaa liukuovet makkarissa ja muute oudosti oh keittiö ja eteinen. No mut eiköhä jotai keksitä. Täytyy vaa toivoo et lapsen ja koirien yhteiselo sujuu. Onneks vastasyntyneet ei liiku:D


Ainii! raskaus. :)  kovin on pojalla vissiin mamman jalat! vahvoilta ne tuntuvat mutta suht laiska tuntuu kuitenkin olevan. Eipä oo sit yllätys. :D ilmetty mamma. :D ... vieläpä liian alakäyrillä meni vatsankoko niin sain ylimääräsen äitipoli käynnin. mielummin sinne ku neuvolaan. :) Ihana saada huomenna enempi tietoa raskauden tilasta. Oletan kyllä että kaikki on niiku pitääki ja poika syntyy sit omia aikojaan. Harmi vaa ku muru eipääse. Ei huvita mennä yksin. Taas. -.- synnytyksee sais kyllä tulla, mut seki tuntuu olevan vähä niijanäi että näkee sitte. toivottavasti saa töissä tuuraajan jos sillo päättää syntyä. En meinaa kyl uudestaa synnyttää!

OLOT: Vähän on alkanu olee lopun tuntemuksia. Menkkamaisiakipuja ja muuta semmosta et pikkuhiljaa tulossa ollaan. Kerran on tehny mieli itkee nivus särkyä, mut muuten oon ollu reipas ja kotona touhunnu muuton parissa ihan huoletta. Ulkonaki jaksan kävellä reippaasti nyt eikä jalkaakaa särje. Eli kai tässä aika helpolla on 38 viikkoa koht menty. Ja sama oletus mul on synnytyksestä. ootanpa vaa että pääsen kertomaan miten helppo ja kivuton sekin olin. ;)

.. Jaahas. Kello ei oo kaheksaakaan ja minni on sitämieltä et tarttis saada jotain huikopalaa tähän aamuun. :)
mul ois tiedossa jääkaapin tyhjennys ja pakastimen sulatus. kaipaisin kyllä jotain muuta elämää tähän -.-

Ai oliks Pridetkin? -.- ei taida koskee mua.

rv 33.

Reilu viikko sitten napsittuja kuvia.

 

Uusia tekeleitä norsukankaasta. :> toi kangas oli vaan niin söpöä!

Bono kesä tunnelmissa. :)

RV 32+2 ja stressikierteessä

huoh. se ois ihan ensimmäinen ajatus jo useammalta viikolta. jotenkin ollu kauheen itkunen ja stressaantunut olo jo viikkoja.. tuntuu ettei mikään oikeen järjesty mun päässä. tarvitsisin jonkun purkuväylän kaikelle mutta surettaa kun semmosta ihmistä ei just nyt tunnu olevan olemassa. jotenkin tän raskaudenkin kanssa on jääny vähän kuuntelijaa vaille. eikä eniten sureta se etten saa purkaa asioita vaan se ettei sellasta mahdollisuutta edes olisi olemassa. :'(

aikani kuluksi oon taas kehitelly jotain uutta. :) ihan hirveesti (noo ehkä 3 kertaa viime viikkoina ;) ) on tullu leivottua, mustikkapiirakkaa, puusteja ja voisilmäpullia. ^-^ ja taas on pakastin tyhjä puusteista :( omnomnom!!!! eipä kyllä oo oikeen ketään kelle niitäkään tarjoilla. :(  plääh..
mut niin. puusteista siihen mitä aluks pitikin kertoa. tässä ne nyt on. laatikot! :P 2.5e maksoi tuo kuosimateriaali ja sain siitä ehk 6 laatikkoa tehtyä. :)  musta noi on vaan jotenki kivoja ja käteviä kun saa ylimääräsen tavara silpun noihin kätkettyä hyvin. Haluun ainaki sata laatikkoa lisää:P kuoseja ei vaan oo vielä löytyny.

Mulla on kauhee vimma muutenkin saada asiat JÄRJESTYKSEEN!!!!!! tässä on viimeset kuukaudet mietitty muuttoa ja koitettu päästä siihen pisteeseen et oisi uusi kämppä johon sijottua. Mutku. ei vaan löydy. :( joko hinta tai asumismuoto ei oo kohillaan, tosiaan kun haluaisin että seuraava asunto ois sit pidemmäksi aikaa, missä me perheenä viihdyttäis.. nyt ärsyttää, ihan sikana.. haluaisin et vauvalle ois jo omat kaapit, paikka johon kaiken tavaran sais ja saisi sängynkin kasattua ja pedin valmiiksi.. :( 
jotenkin ei vaan oo kiva et tullaan sairaalasta vauvan kans ja kaikki on hujan hajan tän muutto hässäkän takia. mitä ollaan jo yli vuoden saatu odottaa...

mutta vauva. se kasvaa, ihan selvästi. Viimesen viikon aikana oon tuntenu liikkeet ihan selkeesti, paljon selkeemmin ku aikaisemmin. masukin liikkuu ja se näkyy kivasti päällepäin. masun kokoki alkaa oleen semmonen raskaanaolevan, vaikka pienehkö musta onkin. mulle kyllä tosin ihan tarpeeks iso. :D
muuten vauva ei kauheesti häiriköi ees. joskus vaan liikkeet on rasittavia. öisin tulee herättyä. siinä 4-5 maissa (ku linnut puissa alottaa huudon) on ihan normaalia herätä. en ees nukupäikkäreitä, joten eipä tuo kauheesti häiritse. kummasti sitä on jaksanu vähemmillä yö unillaki iha hyvin. :)  välillä selkä aiheuttaa itkuja mut pääosin jaksan ihan reippaasti kävellä. hyviä ja huonoja hetkiä löytyy.

vajaa 2 kk laskettuun.. :)

tänään ostettiin kahellakympillä icepeakin kassi vauvan tarvikkeille. eipä ollu värivalikoimaa joten se on pinkki:D ei yhtään mun, eikä taatusti (no mistäs minä sen tiedän mikä pojan väri on.. :) ) pojan värinen :D mut kai se on hyvä ja meille sopiva tarvikkeiden kuljetuskassi. :)

Ens viikolla juhlitaan murun synttäreitä! <3

Ajankulutusta ja viihdykettä itselleni.

Uusista kankaista tuli askarreltua muutama vauvanvaate ompelukoneella. Kaavoina mulla toimi  ostamani vauvanvaate kappaleet, joista otin mallia. Yllättävän hyviä tuli näin ensikertalaiseks. Ekoihin pöksyihin vierähti kyllä purkuineen kaikkineen useampikin tunti mutta seuraavat tuli huomattavasti nopeemmin. Aikaa noihin kyl meni useempi päivä. Tein myös noihin vihreihiin hippo pöksyihin kietasupaidankin. :)  Saa nähdä tuleeko käytettyä noita omia tekeleitä.





Koirille tein pari tuollasta uutta pesää. Vanhoista lakanoista ja Ikean peitoista sai aika helposti tuollaiset pesät:D Eikä maksanu paljoo ja koirat (----ja kissa) tykästyivät heti! Parasta noissa on se et saa helposti purettua ja laitettua pesuun. :) Myöhemmin kun jaksais paneutua niin tekisin jostain kivasta kuosista uudet rinkulat.