.. koska se ensimmäinen ovi näytti olevan kiinni, huomattiin että on toinenkin tie. Aina on joku ovi auki jos toinen vedetään kiinni.
Kuulovamma lienee sen verran vakava että kojeista meille tuskin on suurta iloa. mutta otamme niistä kaiken ilon irti, sen pienimmänkin. Jokainen kuulokokemus on kovin tärkeä.
Kuulokojeiden maailmaan ollaan nopeesti solahdettu, ja mitään ongelmia sinänsä niiden kanssa ei oo ollut. Ainoostaan toinen korvakappale ei istu hyvin, joten käytiin eilen ottamassa uudet muotit korvasairaalassa. pikkuinen nukkui kokoreissun ajan, ei siis ees huomannut että käytiin sairaalassa ja otettiin korvasta uus muotti. voi toista! :) parin viikonpäästä pitäisi olla uusi korvakappale käytössä. :)
Miska jo muutamaan otteeseen ne korvista irrotti mutta toistaiseksi ollaan pärjätty ilman lisävirityksiä.
.. aateltiin että mein pikkuisella ois keskivaikea, korkeintaan vaikea kuulovamma, mutta että hän on lähes kuuro. hän on kuuro. jotenkin, sitä ajatteli. "niinjustiinsa" näihän se sit meni. "liian helppoa ois ollut". Me kun sopeuduttiin niin hyvin alun jälkeen. mutta ei auta. kojeet korviin ja menox. :)
.. Se mitä on tulevaisuudessa on kaukana.
... JOULU
aika perusjoulu. hirveesti lahjoja lapsille ja kaikilla hyvä mieli. :D nyt on vähän kolkko olo taas. Ensin liikaa ihmisiä, ihmisiä. sitten yhtäkkiä ei ketään missään. josko tää päivä menis meillä uusien lahjojen kanssa tuunaillessa ja lukiessa äänikirjoja. ^,^ ... montakohan sataa kertaa me luetaan samoja kirjoja. Kirjostosta tulee varmaan toosi tuttu mut oonneks helsingissä on näppärä systeemi, saa kaiken tohon lähikirjastoon.
2015 plussat
- Miska syntyi ja on kasvanut hienosti <3 ei ihan ryömimällä uuteen vuoteen mutta kovasti koitetaan sinne suuntaan ähkiä. :D
- koirat hieman viisastui ja varttui. hieman. :) bonolla meni kyllä aatto hirmuillessa mutta sen jälkeen siltäkin se joulumieli löytyi lopulta. :D lasten kans pärjäs hienosti. harmi vaan kun veljen tipsut ei romskun leikeille lämmenny yhtään :< minnistä on vajaa vuodessa kasvanu.. no minni. peruskoira ja mursujen mursu. :D
2015 Miinukset
- tädin kuolema. :< miss you.. <3
keskiviikko 30. joulukuuta 2015
lauantai 19. joulukuuta 2015
Mahdollisuuksien päivä. Huominen.
20.12.2015
*muokkaan, olipas sekavaa tekstiä*
Kasvusi
Aika menee niin käsittömättömän nopeasti. Pikku Äm on kasvanut niiin isoksi jo. Ihanaksi pieneksi pojaksi! Tällä viikolla hän keksi pistellä varpaat poskiinsa ja tekeekin sitä ahkerasti. :) Luulenpa että kohta meillä kans istutaan ja ryömitään, ainakin haluja molempiin on hirveesti. :) pikkuinen tykkää myös kovasti höpöttää. etenkin koirille. :) ... ja joulukuusen alla oleville joululahjoille.. ;)
... Tällähetkellä mulla on paljon toiveita, toive. Silti sekavat olot, mielessä se että ehkä asiat ei meekkään ihan niin hyvin.
Kuulokojeet Miksu saa 22.12, ensi tiistaina. Se toive. Että Miksu kuulisi.. Ehkä eka kertaa, minut.. meidät.. itsensä.. ?
Oon kovin kiitollinen että asutaan Suomessa, saadaan hyvää hoitoa Hyksissä.. Ihan varmasti. Kuulokeskuksen väki on tosi ihanaa. MEISTÄ on pidetty huolta. <3 Ja pikkuisesta pidetään hyvää huolta, ihan varmasti. :)
Tästä se alkaa. Kuntoutus.. Kuulonkuntoutukseen sisältyy ihan valtavasti asioita, mutta päivä ja hetki kerrallaan. Nautitaan kaikesta uudesta oppimastamme, ja siitä mitä pikkuisemme oppii. :) Askel kerrallaan.
Viittomat on tullu osaksi arkea, ja hyvin ollaan niitä omaksuttu.. Mulla onneksi on ollut työnpuolesta kokemusta viittomista, erityislapsista ja nuorista, erityispäiväkodin arjesta.Siksi ehkä kaikki ei oo niin.. niin suurta mysteeriä, kun on hieman pohjaa ja kokemusta asioita.
Ensivuosi on toivoa täynnä, uusi seikkailu meille kaikille.. Uskon että me pärjätään hienosti, pikkuinen pärjää! <3
21.12.-15
Huomenna se päivä koittaa. odotettu päivä. Tärkeä päivä Miskan elämässä, ehkä se tärkein. Ainakin tähän asti. Joka tapauksessa todella merkittävä ja isojen asioiden äärellä. En unohda sitä hetkeä kun saatiin kuulovamma diagnoosi sitä kun pyytelin anteeksi itkujani, tuskin huomistakaan.. Hippunen toivetta huomiseen! .. Onneksi kuitenkaan kuulokojeet ei oo se viimeisin oljenkorsi kuulon suhteen. Pieni pelko jäytää mutten anna sen latistaa. HUOMINEN ON MEIDÄN PÄIVÄ! mahdollisuus..
... Veljelle terveisiä taivaaseen. <3 Pidäthän meitä silmällä...
*muokkaan, olipas sekavaa tekstiä*
Kasvusi
Aika menee niin käsittömättömän nopeasti. Pikku Äm on kasvanut niiin isoksi jo. Ihanaksi pieneksi pojaksi! Tällä viikolla hän keksi pistellä varpaat poskiinsa ja tekeekin sitä ahkerasti. :) Luulenpa että kohta meillä kans istutaan ja ryömitään, ainakin haluja molempiin on hirveesti. :) pikkuinen tykkää myös kovasti höpöttää. etenkin koirille. :) ... ja joulukuusen alla oleville joululahjoille.. ;)
... Tällähetkellä mulla on paljon toiveita, toive. Silti sekavat olot, mielessä se että ehkä asiat ei meekkään ihan niin hyvin.
Kuulokojeet Miksu saa 22.12, ensi tiistaina. Se toive. Että Miksu kuulisi.. Ehkä eka kertaa, minut.. meidät.. itsensä.. ?
Oon kovin kiitollinen että asutaan Suomessa, saadaan hyvää hoitoa Hyksissä.. Ihan varmasti. Kuulokeskuksen väki on tosi ihanaa. MEISTÄ on pidetty huolta. <3 Ja pikkuisesta pidetään hyvää huolta, ihan varmasti. :)
Tästä se alkaa. Kuntoutus.. Kuulonkuntoutukseen sisältyy ihan valtavasti asioita, mutta päivä ja hetki kerrallaan. Nautitaan kaikesta uudesta oppimastamme, ja siitä mitä pikkuisemme oppii. :) Askel kerrallaan.
Viittomat on tullu osaksi arkea, ja hyvin ollaan niitä omaksuttu.. Mulla onneksi on ollut työnpuolesta kokemusta viittomista, erityislapsista ja nuorista, erityispäiväkodin arjesta.Siksi ehkä kaikki ei oo niin.. niin suurta mysteeriä, kun on hieman pohjaa ja kokemusta asioita.
Ensivuosi on toivoa täynnä, uusi seikkailu meille kaikille.. Uskon että me pärjätään hienosti, pikkuinen pärjää! <3
21.12.-15
Huomenna se päivä koittaa. odotettu päivä. Tärkeä päivä Miskan elämässä, ehkä se tärkein. Ainakin tähän asti. Joka tapauksessa todella merkittävä ja isojen asioiden äärellä. En unohda sitä hetkeä kun saatiin kuulovamma diagnoosi sitä kun pyytelin anteeksi itkujani, tuskin huomistakaan.. Hippunen toivetta huomiseen! .. Onneksi kuitenkaan kuulokojeet ei oo se viimeisin oljenkorsi kuulon suhteen. Pieni pelko jäytää mutten anna sen latistaa. HUOMINEN ON MEIDÄN PÄIVÄ! mahdollisuus..
... Veljelle terveisiä taivaaseen. <3 Pidäthän meitä silmällä...
lauantai 12. joulukuuta 2015
Äidin suru.
Mä en vaan pääse yli. En. Eikä mun tarvitse päästä. Vielä. Mutta en haluaisi..
Tätä. Kokea elämässä niin paljon vaikeuksia. Mihin mun elämä alkujaan vei.. ampumiset itsemurha, se mitä noista seurasi.. mielestäni ansaitsin kaiken onnen sen jälkeen. Pelkästään. Jostain syystä (oliko se mun syy, teinkö jotain väärin?) vauva ei saanut kaikkea mitä toivoin ja halusin. Terveen tavallisen elämän.
Nyt äiti kantaa sitä surua, omaa suruaan. Vaikka vauva ei. Miska ei tiedä muusta. On niin kovin tyytyväinen ja leppoisa. siksi on helppoa olla onnellinen! Mutta kuitenkin semmonen tunne etten tiedä mihin me ollaan menossa, kenen kanssa?
Toivoisin sitä aikaa kun tietäisin missa me ollaan ja kenen kanssa.
Yksin on vaikeinta. Seurassa helpompaa. Heti kun ovi menee kiinni itkettää. ahdistaa. Ei muuta.
Miten musta kasvaa se äiti. Leijona emo. Tunnen äitiyden vahvempana KKuitenkin. Koska sitä se vaatii. Vahvuutta. En anna kenenkään satuttaa sua. Edes itseni olemalla surullinen. Mutta miten se tehdään? Miten suru voitetaan?
:'''''''''''(
Rakkain, pienin... <3 Toivon että unelmasi toteutuu. Koska sä olet äidin suurin unelma ja täydellinen poika. <3
Tätä. Kokea elämässä niin paljon vaikeuksia. Mihin mun elämä alkujaan vei.. ampumiset itsemurha, se mitä noista seurasi.. mielestäni ansaitsin kaiken onnen sen jälkeen. Pelkästään. Jostain syystä (oliko se mun syy, teinkö jotain väärin?) vauva ei saanut kaikkea mitä toivoin ja halusin. Terveen tavallisen elämän.
Nyt äiti kantaa sitä surua, omaa suruaan. Vaikka vauva ei. Miska ei tiedä muusta. On niin kovin tyytyväinen ja leppoisa. siksi on helppoa olla onnellinen! Mutta kuitenkin semmonen tunne etten tiedä mihin me ollaan menossa, kenen kanssa?
Toivoisin sitä aikaa kun tietäisin missa me ollaan ja kenen kanssa.
Yksin on vaikeinta. Seurassa helpompaa. Heti kun ovi menee kiinni itkettää. ahdistaa. Ei muuta.
Miten musta kasvaa se äiti. Leijona emo. Tunnen äitiyden vahvempana KKuitenkin. Koska sitä se vaatii. Vahvuutta. En anna kenenkään satuttaa sua. Edes itseni olemalla surullinen. Mutta miten se tehdään? Miten suru voitetaan?
:'''''''''''(
Rakkain, pienin... <3 Toivon että unelmasi toteutuu. Koska sä olet äidin suurin unelma ja täydellinen poika. <3
perjantai 11. joulukuuta 2015
Surua vai iloa?
Meidän arkea.
... Oonko kirjotellut tänne taas. En.
Pikku Miska perheineen sai lääkäriltä kuulla uutiset: molemminpuoleinen kuulovamma.
Ollaan käyty vauvasta asti kuulotutkimuksissa ja ne on ohi, tuloksin mitä ei odotettu.. Mä en anna sen ikinä nujertaa meitä, vaikka sattuu. Vaikka yöunet on mennyttä, painajaiset, jahkailu siitä miksi, mitä oon tehnyt väärin, mitä se tarkoittaa pikku Äm:n elämälle.. Meidän elämälle. Vaikka ahdistaa niin että rinnasta puristaa, me selvitään ja pärjätään. Tullaan olemaan onnellisia.
Nee kaikki hetket kun vietän pikku Äm:n kanssa antaa niin paljon voimia. Tässä hetkessä olen onnellinen, huominen on huomista ja ne surut asuu siellä ei täällä, ei nyt... Vaikka oisin herään itkemään, ja tuntuu että hukun, me voidaan elää yhä onnellisesti, koska ei oo vaihtoehtoja.
Paljon on muuttunu.. Vauvaviittomia ja viittomia käytetään nyt arjessa ja saadaan kontaktia pikkuiseen paljon paremmin. Kovasti luetaan kirjoja ja Miska pitää siitä. Viitotaan lasten lauluja. :)
Oon lukenut kuulovammoista hyvin paljon, kuulokojeista, implantista, päiväkodin arjesta, kuntoutuksesta ym... Ehkä sen takia en oo epätietoinen ja ahdistunut jatkuvasti, vaikka välillä tuntuukin että miten ihmeessä tästä päästään jaloille.
Miska on TERVE, ILOINEN ja KAIKKIEN RAKASTAMA, HYVÄNTUULINEN POIKA. <3
.. Paljon on tehtävää kuulon ja puheen kuntoutuksessa, mutta päivän kerrallaan niin jaksaa...
Jos siellä jossain on joku joka voi pelästaa, viedä tän surun meiltä, vähentää sitä edes hieman toivon että se tulisi meidän luo, sanoisi ne sanat ja tekisi ne teot joita tarvitaan.
.. Miska kehittyy niin hienosti. On todellakin aina hyväntuulinen ja iloinen. Pikkuhiljaa voimistuu, oppii taitoja.. Punkee istumaan päin yhä enemmän, tarraa käsillä ja jaloille milloin mistäkin. Nauraan koirille, nauraa niin ihanasti, makeesti!
Painoa 7600kg ainakin, pituutta 67cm. <3
... Oonko kirjotellut tänne taas. En.
Pikku Miska perheineen sai lääkäriltä kuulla uutiset: molemminpuoleinen kuulovamma.
Ollaan käyty vauvasta asti kuulotutkimuksissa ja ne on ohi, tuloksin mitä ei odotettu.. Mä en anna sen ikinä nujertaa meitä, vaikka sattuu. Vaikka yöunet on mennyttä, painajaiset, jahkailu siitä miksi, mitä oon tehnyt väärin, mitä se tarkoittaa pikku Äm:n elämälle.. Meidän elämälle. Vaikka ahdistaa niin että rinnasta puristaa, me selvitään ja pärjätään. Tullaan olemaan onnellisia.
Nee kaikki hetket kun vietän pikku Äm:n kanssa antaa niin paljon voimia. Tässä hetkessä olen onnellinen, huominen on huomista ja ne surut asuu siellä ei täällä, ei nyt... Vaikka oisin herään itkemään, ja tuntuu että hukun, me voidaan elää yhä onnellisesti, koska ei oo vaihtoehtoja.
Paljon on muuttunu.. Vauvaviittomia ja viittomia käytetään nyt arjessa ja saadaan kontaktia pikkuiseen paljon paremmin. Kovasti luetaan kirjoja ja Miska pitää siitä. Viitotaan lasten lauluja. :)
Oon lukenut kuulovammoista hyvin paljon, kuulokojeista, implantista, päiväkodin arjesta, kuntoutuksesta ym... Ehkä sen takia en oo epätietoinen ja ahdistunut jatkuvasti, vaikka välillä tuntuukin että miten ihmeessä tästä päästään jaloille.
Miska on TERVE, ILOINEN ja KAIKKIEN RAKASTAMA, HYVÄNTUULINEN POIKA. <3
.. Paljon on tehtävää kuulon ja puheen kuntoutuksessa, mutta päivän kerrallaan niin jaksaa...
Jos siellä jossain on joku joka voi pelästaa, viedä tän surun meiltä, vähentää sitä edes hieman toivon että se tulisi meidän luo, sanoisi ne sanat ja tekisi ne teot joita tarvitaan.
.. Miska kehittyy niin hienosti. On todellakin aina hyväntuulinen ja iloinen. Pikkuhiljaa voimistuu, oppii taitoja.. Punkee istumaan päin yhä enemmän, tarraa käsillä ja jaloille milloin mistäkin. Nauraan koirille, nauraa niin ihanasti, makeesti!
Painoa 7600kg ainakin, pituutta 67cm. <3
http://www.babysignlanguage.com/
Vauvaviittomia, englanniksi tosin. vauvaviittomista hyötyvät myös kuulevat vauvat. :)
sunnuntai 27. syyskuuta 2015
Kuvia syksystä. :)
Retkellä Rajasaaren koiriksessa. :)
con trai, pikku ÄM ! <3
Kolme vauvaa. :) MINNI bono ja vaavi.
con trai, pikku ÄM ! <3
Pää ei iha vielä hallinnassa mutta kyllä se pikkuhiljaa alkaa sujua paremmin. ^-^ Äiskän kaa harjotellaa :)
Kolme vauvaa. :) MINNI bono ja vaavi.
Tänään en oo kirjotus tuulella. -.- Sain talletettua kovalevylle kaikki otetut kuvat ja videot. Äkkiä noi muistikortit täyttyy! :) ... On se pikku ÄM ollut vaan niin pieni kun kattoo sen ekoja videoita... Ihana sulonen pieni. Ihastuttaa jooooka päivä. <3
lauantai 19. syyskuuta 2015
Kuulumisia
Voi vaan päivitellä miten hirmu vauhdilla aika kuluu..
Tätä nykyä olemme aloitelleet toisen lapsemme inseminaatio hoitoja, niinku meillä on jo tovin ollu ajatuksena. Ensimmäinen plussaton inssi jo takana vaikka jos minkäläistä tuntemusta kumppanillani oli. Toinen inssi tehtiin eilen ja kahtellaan nyt oisko siitä mihinkään. ;) Kovasti ootellaan. Mä en ehkä kestä! toinen kesäpoika ois ihana.. toki tyttökin :P
Poju senkus kasvaa huimasti... Pituus ennuste luovuttajan ja mun tiedoilla siellä 180cm tietämillä. :> paljon rakastettavaa siis! <3 Rakastaa hymyillä ja äännellä äitien jutuille. Nyrkit heiluu ja välillä kiehuu jossei oo tarpeeks syliä. Tarraa vahingossa kiinni millon mihinki kohteeseen, koiriin ei sentään vielä oo päässy käsiksi.
Meijän minni kyllä tykkäis pusutella vauvaa, bono taas yleensä änkeää vauvan kanssa nukkumaan.. bonon historian perusteella saa kyllä kokoajan olla tarkkana, mutta ihan ok tuo vauva hänelle on kun vaan olla möllöttää. :> bono on hirveesti kiinnostunu vauvan leluista.. millon mikäki helistin tai pehmolelu löytyy bonon jemmoista.. nyt oon nostellu leluja ylös niin bono on alkanu itkee niiden perään.. :) meidän kolmas vauva siis. :D
poju on kyllä hirveen kiltti ja ihana vauva! ei turhia huuda, eikä mitään vaivoja oo sen kummemmin ollu. Nukkuu semmoiset 3 tuntia ja sitten taas jaksaa olla hereillä jotain 3-9tunnin väliltä (jotain 30 min nokosia ehkä ottaa pidempien valvomisten välillä).
Ollaan kohta lähdössä pojun ihka ekalle laiva matkalle! Odotan kyl kovasti ekaa reissua pienenä perheenä. :> Toivotaan että tuleva kyytiläinenkin pääsisi matkalle. ;)
Tätä nykyä olemme aloitelleet toisen lapsemme inseminaatio hoitoja, niinku meillä on jo tovin ollu ajatuksena. Ensimmäinen plussaton inssi jo takana vaikka jos minkäläistä tuntemusta kumppanillani oli. Toinen inssi tehtiin eilen ja kahtellaan nyt oisko siitä mihinkään. ;) Kovasti ootellaan. Mä en ehkä kestä! toinen kesäpoika ois ihana.. toki tyttökin :P
Poju senkus kasvaa huimasti... Pituus ennuste luovuttajan ja mun tiedoilla siellä 180cm tietämillä. :> paljon rakastettavaa siis! <3 Rakastaa hymyillä ja äännellä äitien jutuille. Nyrkit heiluu ja välillä kiehuu jossei oo tarpeeks syliä. Tarraa vahingossa kiinni millon mihinki kohteeseen, koiriin ei sentään vielä oo päässy käsiksi.
Meijän minni kyllä tykkäis pusutella vauvaa, bono taas yleensä änkeää vauvan kanssa nukkumaan.. bonon historian perusteella saa kyllä kokoajan olla tarkkana, mutta ihan ok tuo vauva hänelle on kun vaan olla möllöttää. :> bono on hirveesti kiinnostunu vauvan leluista.. millon mikäki helistin tai pehmolelu löytyy bonon jemmoista.. nyt oon nostellu leluja ylös niin bono on alkanu itkee niiden perään.. :) meidän kolmas vauva siis. :D
poju on kyllä hirveen kiltti ja ihana vauva! ei turhia huuda, eikä mitään vaivoja oo sen kummemmin ollu. Nukkuu semmoiset 3 tuntia ja sitten taas jaksaa olla hereillä jotain 3-9tunnin väliltä (jotain 30 min nokosia ehkä ottaa pidempien valvomisten välillä).
Ollaan kohta lähdössä pojun ihka ekalle laiva matkalle! Odotan kyl kovasti ekaa reissua pienenä perheenä. :> Toivotaan että tuleva kyytiläinenkin pääsisi matkalle. ;)
lauantai 18. heinäkuuta 2015
Vihdoin kotona! :)
Rakas pieni poikamme syntyi 4.7. Tänään täyttää siis 2 viikkoa!
Poika syntyi nopeasti, niin nopeasti että sairaalassa kerittiin olemaan reilut 40 minuuttia kun hän oli jo syntynyt. :) pituutta oli 49cm ja painoa 3070g. 2 cm hän on ehtinyt jo kasvamaan tuosta... Huimasti hän on muutenkin kehittynyt 2 viikossa. Liikkuvainen ja äännehtivä terve poika, jolle ruoka maistuu kuin myös molempien sylikin.
Tosi luonnollista kaikki on ollu ja ei oikeen osaa kuvitella muuta... Tuo vauva on juuri meidän vauva! se oma. :) Haikeanakin seuraan hänen kehitystään, ja samalla iloiten kaikesta taidosta, liikkeistä ilmeistä, asennoista..
Vauvasta huolehtiminen on ollut kovin luonnollista vaikkei kokemusta yhtään ollutkaan.
Vähän me vielä ihmetellään et onko tuo tosiaan MEIDÄN, tullut meidän kotiin ja perheeseen, tuo pieni vauva, poika. ^-^
niin helppo raskaus aika oli ja nopea sekä yllättävä synnytys (reilu 5 h) et hieman vielä epätodellista kaikki. :)
mutta nyt se on ohi ja elämä alkanut uudella kokoonpanolla. :)
4.7.2015 Syntyi rakaaas poikamme <3
Poika syntyi nopeasti, niin nopeasti että sairaalassa kerittiin olemaan reilut 40 minuuttia kun hän oli jo syntynyt. :) pituutta oli 49cm ja painoa 3070g. 2 cm hän on ehtinyt jo kasvamaan tuosta... Huimasti hän on muutenkin kehittynyt 2 viikossa. Liikkuvainen ja äännehtivä terve poika, jolle ruoka maistuu kuin myös molempien sylikin.
Tosi luonnollista kaikki on ollu ja ei oikeen osaa kuvitella muuta... Tuo vauva on juuri meidän vauva! se oma. :) Haikeanakin seuraan hänen kehitystään, ja samalla iloiten kaikesta taidosta, liikkeistä ilmeistä, asennoista..
Vauvasta huolehtiminen on ollut kovin luonnollista vaikkei kokemusta yhtään ollutkaan.
Vähän me vielä ihmetellään et onko tuo tosiaan MEIDÄN, tullut meidän kotiin ja perheeseen, tuo pieni vauva, poika. ^-^
niin helppo raskaus aika oli ja nopea sekä yllättävä synnytys (reilu 5 h) et hieman vielä epätodellista kaikki. :)
mutta nyt se on ohi ja elämä alkanut uudella kokoonpanolla. :)
4.7.2015 Syntyi rakaaas poikamme <3
lauantai 27. kesäkuuta 2015
Pride 2015! rv 38+2!
... no Ehkä ensi vuonna sitten. ;) Hauskaa prideä kuitenkin kaikille! Juhlafiilis täälkinn kova ja harmistus mutta semmosta se on.Tekee iha hirveesti mieli MANSIKKAKAKKUA! AAAAa... repeen kahtia. Oon himoinnu täydellistä mansikkakakkua jo varmaa kuukausia! O.o
Tää taitaa olla mun vika postaus ennen synnytystä. Sen verran on ens viikolla haipakkaa. Liekö syntyskin sillo, vaik epäilen :)
Hieman jo mieliala kohentunu vaikkaki se sama fiilis päällä tuol mieles. Vieri aika vieri. Ei huominenkaan näytä sen valosammalta kokonaistilanteen suhteen. Aika hyvin nyt oon kuitenki uponnu muuttoon ja kaikki on kutakuinkin valmista, no ne lamput viel oottaa katossa mutta huomenna lähtee nekin. Huomen saadaan yks kuorma pakattua ja maanantaina saadaa sit viiäkin tavaroita. AAaaa... Haluun viedä kaikki heti! Ja sit ottaa IISISTI!.
joo.. en kyllä suosittelen muuttoa ja synnytyksen odotusta kellekkäänn samaan aikaan. ihan perseestä :<
MUTTA. yllättävän hyvin kaikki on menny.. koirienki kanssa se 2-3 lenkkii päivässä menee viel helposti mut ei vaa huvittas enää! Onneks on lämmintä sentää. :)
Ne olot.. Muutama päivä on menny tosi hyvin... Viimeyön maha oli sit ihan pinkee ja aamulla oli menkkamaisia oloja että ihan kipeetä teki. Vauva on aamulla touhunnu kovasti ja päivällä ku on ollu enenmpi liikentees nii ottanu ihan iisisti. Liekö sit yöllä taas keksii jotain.
Toivon ettei tuo lähtis tässä ennen keskiviikkoa syntyy! sit pitäis olla suurimmat hommat tehty. Vaikka tosiaankin mun ei piä kantaa yhtään mitään niin silti haluan synnyttäää tietäen et muutto on saatu kutakuinkin ees hoidettua. Sit mä voin ottaa iisimmin.
Äitipolilla: Kuten mä ajattelinkin. Kaikki on just niinku pitää. Paikat hieman kypsyny ja vauvelin painoarvio "käsin tunnustellessa hieman keskikokoa pienempi... " "3kg." (Omasta mielestä mahassa on ehk joku hamsterin kokonen veikko. ) Eli kaikki hyvin meil koonki puolesta:) 30.6:tta sitte taas neuvolaan ja käynnit jatkuu normaalisti siel.
Näyttää silti et se heinäkuinen me sit saatas. :) (kesäkuinen serkku me saatiin just. ohh.. ^-^ )
PrideMasu rv 38+2
Tää taitaa olla mun vika postaus ennen synnytystä. Sen verran on ens viikolla haipakkaa. Liekö syntyskin sillo, vaik epäilen :)
Hieman jo mieliala kohentunu vaikkaki se sama fiilis päällä tuol mieles. Vieri aika vieri. Ei huominenkaan näytä sen valosammalta kokonaistilanteen suhteen. Aika hyvin nyt oon kuitenki uponnu muuttoon ja kaikki on kutakuinkin valmista, no ne lamput viel oottaa katossa mutta huomenna lähtee nekin. Huomen saadaan yks kuorma pakattua ja maanantaina saadaa sit viiäkin tavaroita. AAaaa... Haluun viedä kaikki heti! Ja sit ottaa IISISTI!.
joo.. en kyllä suosittelen muuttoa ja synnytyksen odotusta kellekkäänn samaan aikaan. ihan perseestä :<
MUTTA. yllättävän hyvin kaikki on menny.. koirienki kanssa se 2-3 lenkkii päivässä menee viel helposti mut ei vaa huvittas enää! Onneks on lämmintä sentää. :)
Ne olot.. Muutama päivä on menny tosi hyvin... Viimeyön maha oli sit ihan pinkee ja aamulla oli menkkamaisia oloja että ihan kipeetä teki. Vauva on aamulla touhunnu kovasti ja päivällä ku on ollu enenmpi liikentees nii ottanu ihan iisisti. Liekö sit yöllä taas keksii jotain.
Toivon ettei tuo lähtis tässä ennen keskiviikkoa syntyy! sit pitäis olla suurimmat hommat tehty. Vaikka tosiaankin mun ei piä kantaa yhtään mitään niin silti haluan synnyttäää tietäen et muutto on saatu kutakuinkin ees hoidettua. Sit mä voin ottaa iisimmin.
Äitipolilla: Kuten mä ajattelinkin. Kaikki on just niinku pitää. Paikat hieman kypsyny ja vauvelin painoarvio "käsin tunnustellessa hieman keskikokoa pienempi... " "3kg." (Omasta mielestä mahassa on ehk joku hamsterin kokonen veikko. ) Eli kaikki hyvin meil koonki puolesta:) 30.6:tta sitte taas neuvolaan ja käynnit jatkuu normaalisti siel.
Näyttää silti et se heinäkuinen me sit saatas. :) (kesäkuinen serkku me saatiin just. ohh.. ^-^ )
PrideMasu rv 38+2
maanantai 22. kesäkuuta 2015
Jos pää vois hajota. :> 37+4
.. niin se olis aika lähellä nyt sitä. Ihan liikaa on kaikkea.. Sama itkuinen olo vaan jatkuu lähes päivittäin. Turhauttaa ja stressaa. -.- Enkä ees usko että raskaus hormooneillä ois tähän asiaan vaikutusta. Elämä vaan tuntuu olevan sellasessa pisteessä et toivoisin et voisin hypätä parivuotta eteenpäin, vähän tasasemmille vesille. Kaikki asiat vaan pyörii omassa päässä päivästä toiseen..
ASUNTO: Sepä löytyi! tosin ei vois vähempää kiinnostaa. Tähän kotiin vauvan oisi sopiva tulla enkä jaksa muutosta. Tutut kuviot ja mitään stressiä en kyllä tässä kohti enää haluis... Muutto olis kuitenki meil sit ens viikosta eteenpäin. On siinäkin pähkäiltävää kun mä en voi mitään kanniskella, ja kuka tietää millon tuo päättää syntyä. Ollaan saatu osa isoimmista tavaroista myytyä, et vähä helpottais muuttoa. Mä oon tehopakannu, siivonnu niin et muru on työpvien jälkeen saanu ottaa iisisti. Tosi ei sekää ihan iisisti oo ollu, ku on noita tavaroita myyny sinne sun tänne. viel ois kattolamput katossa sentään, nekin aattelin ottaa ite pois jos muru ei kohta käy töihin. Mä haluun et kaikki on pakattu mitä suinki vaan voi koska sit synnytyksen aikaan ja jälkeen ei tosiaankaan liikene aikaa.
No mutta väistämätön on eessä ja me löydettiin suht edullinen rivitalo kolmio ja pihaki on nätti. En oo varma onko sen pohja kovin käytännöllinen, mutta kai sitä kaikkeen tottuu. Molemmin puolin taitaa asua koira ihmisiä, ja se vähän jännittää miten ne ja nää ottaa tilanteen. Toisaalta se voi olla hyvä tilaisuus kun on ne samat koirat naapurissa ni tottuupaha Minniki koiriin (jos niitä pihal näkyy ja kuuluu). Seku juoksis karkuun vaik chihuahuaakin. :) En sit tiiä miten yksinolo kotona tulee sujuu.. se huolettaa kaikist eniten. :( Ostin semmosen adaptil haihduttimen et katotaan onks siitä mihinkää lievittää koirien stressiä. Täl hetkel oon kyl vähä kypsä koiria. Ainoo mitä jaksan on treenata minnin hihna käytöstä. -.- Muuten ei kyllä jaksa noita ollenkaa. Päähajoaa muuten. Asuntoki saattaa koirien kannalta olla tosi epäkäytännöllinen. Tuntuu ettei mihinkää saa portteja. on vaa liukuovet makkarissa ja muute oudosti oh keittiö ja eteinen. No mut eiköhä jotai keksitä. Täytyy vaa toivoo et lapsen ja koirien yhteiselo sujuu. Onneks vastasyntyneet ei liiku:D
Ainii! raskaus. :) kovin on pojalla vissiin mamman jalat! vahvoilta ne tuntuvat mutta suht laiska tuntuu kuitenkin olevan. Eipä oo sit yllätys. :D ilmetty mamma. :D ... vieläpä liian alakäyrillä meni vatsankoko niin sain ylimääräsen äitipoli käynnin. mielummin sinne ku neuvolaan. :) Ihana saada huomenna enempi tietoa raskauden tilasta. Oletan kyllä että kaikki on niiku pitääki ja poika syntyy sit omia aikojaan. Harmi vaa ku muru eipääse. Ei huvita mennä yksin. Taas. -.- synnytyksee sais kyllä tulla, mut seki tuntuu olevan vähä niijanäi että näkee sitte. toivottavasti saa töissä tuuraajan jos sillo päättää syntyä. En meinaa kyl uudestaa synnyttää!
OLOT: Vähän on alkanu olee lopun tuntemuksia. Menkkamaisiakipuja ja muuta semmosta et pikkuhiljaa tulossa ollaan. Kerran on tehny mieli itkee nivus särkyä, mut muuten oon ollu reipas ja kotona touhunnu muuton parissa ihan huoletta. Ulkonaki jaksan kävellä reippaasti nyt eikä jalkaakaa särje. Eli kai tässä aika helpolla on 38 viikkoa koht menty. Ja sama oletus mul on synnytyksestä. ootanpa vaa että pääsen kertomaan miten helppo ja kivuton sekin olin. ;)
.. Jaahas. Kello ei oo kaheksaakaan ja minni on sitämieltä et tarttis saada jotain huikopalaa tähän aamuun. :)
mul ois tiedossa jääkaapin tyhjennys ja pakastimen sulatus. kaipaisin kyllä jotain muuta elämää tähän -.-
Ai oliks Pridetkin? -.- ei taida koskee mua.
ASUNTO: Sepä löytyi! tosin ei vois vähempää kiinnostaa. Tähän kotiin vauvan oisi sopiva tulla enkä jaksa muutosta. Tutut kuviot ja mitään stressiä en kyllä tässä kohti enää haluis... Muutto olis kuitenki meil sit ens viikosta eteenpäin. On siinäkin pähkäiltävää kun mä en voi mitään kanniskella, ja kuka tietää millon tuo päättää syntyä. Ollaan saatu osa isoimmista tavaroista myytyä, et vähä helpottais muuttoa. Mä oon tehopakannu, siivonnu niin et muru on työpvien jälkeen saanu ottaa iisisti. Tosi ei sekää ihan iisisti oo ollu, ku on noita tavaroita myyny sinne sun tänne. viel ois kattolamput katossa sentään, nekin aattelin ottaa ite pois jos muru ei kohta käy töihin. Mä haluun et kaikki on pakattu mitä suinki vaan voi koska sit synnytyksen aikaan ja jälkeen ei tosiaankaan liikene aikaa.
No mutta väistämätön on eessä ja me löydettiin suht edullinen rivitalo kolmio ja pihaki on nätti. En oo varma onko sen pohja kovin käytännöllinen, mutta kai sitä kaikkeen tottuu. Molemmin puolin taitaa asua koira ihmisiä, ja se vähän jännittää miten ne ja nää ottaa tilanteen. Toisaalta se voi olla hyvä tilaisuus kun on ne samat koirat naapurissa ni tottuupaha Minniki koiriin (jos niitä pihal näkyy ja kuuluu). Seku juoksis karkuun vaik chihuahuaakin. :) En sit tiiä miten yksinolo kotona tulee sujuu.. se huolettaa kaikist eniten. :( Ostin semmosen adaptil haihduttimen et katotaan onks siitä mihinkää lievittää koirien stressiä. Täl hetkel oon kyl vähä kypsä koiria. Ainoo mitä jaksan on treenata minnin hihna käytöstä. -.- Muuten ei kyllä jaksa noita ollenkaa. Päähajoaa muuten. Asuntoki saattaa koirien kannalta olla tosi epäkäytännöllinen. Tuntuu ettei mihinkää saa portteja. on vaa liukuovet makkarissa ja muute oudosti oh keittiö ja eteinen. No mut eiköhä jotai keksitä. Täytyy vaa toivoo et lapsen ja koirien yhteiselo sujuu. Onneks vastasyntyneet ei liiku:D
Ainii! raskaus. :) kovin on pojalla vissiin mamman jalat! vahvoilta ne tuntuvat mutta suht laiska tuntuu kuitenkin olevan. Eipä oo sit yllätys. :D ilmetty mamma. :D ... vieläpä liian alakäyrillä meni vatsankoko niin sain ylimääräsen äitipoli käynnin. mielummin sinne ku neuvolaan. :) Ihana saada huomenna enempi tietoa raskauden tilasta. Oletan kyllä että kaikki on niiku pitääki ja poika syntyy sit omia aikojaan. Harmi vaa ku muru eipääse. Ei huvita mennä yksin. Taas. -.- synnytyksee sais kyllä tulla, mut seki tuntuu olevan vähä niijanäi että näkee sitte. toivottavasti saa töissä tuuraajan jos sillo päättää syntyä. En meinaa kyl uudestaa synnyttää!
OLOT: Vähän on alkanu olee lopun tuntemuksia. Menkkamaisiakipuja ja muuta semmosta et pikkuhiljaa tulossa ollaan. Kerran on tehny mieli itkee nivus särkyä, mut muuten oon ollu reipas ja kotona touhunnu muuton parissa ihan huoletta. Ulkonaki jaksan kävellä reippaasti nyt eikä jalkaakaa särje. Eli kai tässä aika helpolla on 38 viikkoa koht menty. Ja sama oletus mul on synnytyksestä. ootanpa vaa että pääsen kertomaan miten helppo ja kivuton sekin olin. ;)
.. Jaahas. Kello ei oo kaheksaakaan ja minni on sitämieltä et tarttis saada jotain huikopalaa tähän aamuun. :)
mul ois tiedossa jääkaapin tyhjennys ja pakastimen sulatus. kaipaisin kyllä jotain muuta elämää tähän -.-
Ai oliks Pridetkin? -.- ei taida koskee mua.
lauantai 30. toukokuuta 2015
rv 33.
Reilu viikko sitten napsittuja kuvia.
Uusia tekeleitä norsukankaasta. :> toi kangas oli vaan niin söpöä!
 |
| Bono kesä tunnelmissa. :) |
lauantai 16. toukokuuta 2015
RV 32+2 ja stressikierteessä
huoh. se ois ihan ensimmäinen ajatus jo useammalta viikolta. jotenkin ollu kauheen itkunen ja stressaantunut olo jo viikkoja.. tuntuu ettei mikään oikeen järjesty mun päässä. tarvitsisin jonkun purkuväylän kaikelle mutta surettaa kun semmosta ihmistä ei just nyt tunnu olevan olemassa. jotenkin tän raskaudenkin kanssa on jääny vähän kuuntelijaa vaille. eikä eniten sureta se etten saa purkaa asioita vaan se ettei sellasta mahdollisuutta edes olisi olemassa. :'(
aikani kuluksi oon taas kehitelly jotain uutta. :) ihan hirveesti (noo ehkä 3 kertaa viime viikkoina ;) ) on tullu leivottua, mustikkapiirakkaa, puusteja ja voisilmäpullia. ^-^ ja taas on pakastin tyhjä puusteista :( omnomnom!!!! eipä kyllä oo oikeen ketään kelle niitäkään tarjoilla. :( plääh..
mut niin. puusteista siihen mitä aluks pitikin kertoa. tässä ne nyt on. laatikot! :P 2.5e maksoi tuo kuosimateriaali ja sain siitä ehk 6 laatikkoa tehtyä. :) musta noi on vaan jotenki kivoja ja käteviä kun saa ylimääräsen tavara silpun noihin kätkettyä hyvin. Haluun ainaki sata laatikkoa lisää:P kuoseja ei vaan oo vielä löytyny.
Mulla on kauhee vimma muutenkin saada asiat JÄRJESTYKSEEN!!!!!! tässä on viimeset kuukaudet mietitty muuttoa ja koitettu päästä siihen pisteeseen et oisi uusi kämppä johon sijottua. Mutku. ei vaan löydy. :( joko hinta tai asumismuoto ei oo kohillaan, tosiaan kun haluaisin että seuraava asunto ois sit pidemmäksi aikaa, missä me perheenä viihdyttäis.. nyt ärsyttää, ihan sikana.. haluaisin et vauvalle ois jo omat kaapit, paikka johon kaiken tavaran sais ja saisi sängynkin kasattua ja pedin valmiiksi.. :(
jotenkin ei vaan oo kiva et tullaan sairaalasta vauvan kans ja kaikki on hujan hajan tän muutto hässäkän takia. mitä ollaan jo yli vuoden saatu odottaa...
mutta vauva. se kasvaa, ihan selvästi. Viimesen viikon aikana oon tuntenu liikkeet ihan selkeesti, paljon selkeemmin ku aikaisemmin. masukin liikkuu ja se näkyy kivasti päällepäin. masun kokoki alkaa oleen semmonen raskaanaolevan, vaikka pienehkö musta onkin. mulle kyllä tosin ihan tarpeeks iso. :D
muuten vauva ei kauheesti häiriköi ees. joskus vaan liikkeet on rasittavia. öisin tulee herättyä. siinä 4-5 maissa (ku linnut puissa alottaa huudon) on ihan normaalia herätä. en ees nukupäikkäreitä, joten eipä tuo kauheesti häiritse. kummasti sitä on jaksanu vähemmillä yö unillaki iha hyvin. :) välillä selkä aiheuttaa itkuja mut pääosin jaksan ihan reippaasti kävellä. hyviä ja huonoja hetkiä löytyy.
vajaa 2 kk laskettuun.. :)
tänään ostettiin kahellakympillä icepeakin kassi vauvan tarvikkeille. eipä ollu värivalikoimaa joten se on pinkki:D ei yhtään mun, eikä taatusti (no mistäs minä sen tiedän mikä pojan väri on.. :) ) pojan värinen :D mut kai se on hyvä ja meille sopiva tarvikkeiden kuljetuskassi. :)
Ens viikolla juhlitaan murun synttäreitä! <3
aikani kuluksi oon taas kehitelly jotain uutta. :) ihan hirveesti (noo ehkä 3 kertaa viime viikkoina ;) ) on tullu leivottua, mustikkapiirakkaa, puusteja ja voisilmäpullia. ^-^ ja taas on pakastin tyhjä puusteista :( omnomnom!!!! eipä kyllä oo oikeen ketään kelle niitäkään tarjoilla. :( plääh..
mut niin. puusteista siihen mitä aluks pitikin kertoa. tässä ne nyt on. laatikot! :P 2.5e maksoi tuo kuosimateriaali ja sain siitä ehk 6 laatikkoa tehtyä. :) musta noi on vaan jotenki kivoja ja käteviä kun saa ylimääräsen tavara silpun noihin kätkettyä hyvin. Haluun ainaki sata laatikkoa lisää:P kuoseja ei vaan oo vielä löytyny.
Mulla on kauhee vimma muutenkin saada asiat JÄRJESTYKSEEN!!!!!! tässä on viimeset kuukaudet mietitty muuttoa ja koitettu päästä siihen pisteeseen et oisi uusi kämppä johon sijottua. Mutku. ei vaan löydy. :( joko hinta tai asumismuoto ei oo kohillaan, tosiaan kun haluaisin että seuraava asunto ois sit pidemmäksi aikaa, missä me perheenä viihdyttäis.. nyt ärsyttää, ihan sikana.. haluaisin et vauvalle ois jo omat kaapit, paikka johon kaiken tavaran sais ja saisi sängynkin kasattua ja pedin valmiiksi.. :(
jotenkin ei vaan oo kiva et tullaan sairaalasta vauvan kans ja kaikki on hujan hajan tän muutto hässäkän takia. mitä ollaan jo yli vuoden saatu odottaa...
mutta vauva. se kasvaa, ihan selvästi. Viimesen viikon aikana oon tuntenu liikkeet ihan selkeesti, paljon selkeemmin ku aikaisemmin. masukin liikkuu ja se näkyy kivasti päällepäin. masun kokoki alkaa oleen semmonen raskaanaolevan, vaikka pienehkö musta onkin. mulle kyllä tosin ihan tarpeeks iso. :D
muuten vauva ei kauheesti häiriköi ees. joskus vaan liikkeet on rasittavia. öisin tulee herättyä. siinä 4-5 maissa (ku linnut puissa alottaa huudon) on ihan normaalia herätä. en ees nukupäikkäreitä, joten eipä tuo kauheesti häiritse. kummasti sitä on jaksanu vähemmillä yö unillaki iha hyvin. :) välillä selkä aiheuttaa itkuja mut pääosin jaksan ihan reippaasti kävellä. hyviä ja huonoja hetkiä löytyy.
vajaa 2 kk laskettuun.. :)
tänään ostettiin kahellakympillä icepeakin kassi vauvan tarvikkeille. eipä ollu värivalikoimaa joten se on pinkki:D ei yhtään mun, eikä taatusti (no mistäs minä sen tiedän mikä pojan väri on.. :) ) pojan värinen :D mut kai se on hyvä ja meille sopiva tarvikkeiden kuljetuskassi. :)
Ens viikolla juhlitaan murun synttäreitä! <3
maanantai 20. huhtikuuta 2015
Ajankulutusta ja viihdykettä itselleni.
Uusista kankaista tuli askarreltua muutama vauvanvaate ompelukoneella. Kaavoina mulla toimi ostamani vauvanvaate kappaleet, joista otin mallia. Yllättävän hyviä tuli näin ensikertalaiseks. Ekoihin pöksyihin vierähti kyllä purkuineen kaikkineen useampikin tunti mutta seuraavat tuli huomattavasti nopeemmin. Aikaa noihin kyl meni useempi päivä. Tein myös noihin vihreihiin hippo pöksyihin kietasupaidankin. :) Saa nähdä tuleeko käytettyä noita omia tekeleitä.
Koirille tein pari tuollasta uutta pesää. Vanhoista lakanoista ja Ikean peitoista sai aika helposti tuollaiset pesät:D Eikä maksanu paljoo ja koirat (----ja kissa) tykästyivät heti! Parasta noissa on se et saa helposti purettua ja laitettua pesuun. :) Myöhemmin kun jaksais paneutua niin tekisin jostain kivasta kuosista uudet rinkulat.
Koirille tein pari tuollasta uutta pesää. Vanhoista lakanoista ja Ikean peitoista sai aika helposti tuollaiset pesät:D Eikä maksanu paljoo ja koirat (----ja kissa) tykästyivät heti! Parasta noissa on se et saa helposti purettua ja laitettua pesuun. :) Myöhemmin kun jaksais paneutua niin tekisin jostain kivasta kuosista uudet rinkulat.
sunnuntai 5. huhtikuuta 2015
Rv 26+3 ja lopun alku
Tässä alkaa jo pikkasen menee sekasin mikäviikko on kyseessä. Saa ihan laskemalla laskea. :) Olo alkaa olee jo sellanen et loppuraskaus väistämättä lähestyy.. Närästys on alkanu kiusaamaan ja vauvan liikkeet on muuttuneet tökkimisen sijaan sarjamaisiksi liikkeiksi ja niitä tuntuu eripuolilla vatsaa. Kyljissä ne tuntuu välistä inhottavalle kutitukselle ja muutenkin en niistä kauheesti pysty nauttimaan. Jännityksellä odotan vauvan liikkeitä kuitenkin. :) Kaikenlaista pientä kolotusta, pohje kramppeja, selkäsärkyä ja hengenahdistusta on alkanu ilmaantua, aina päivästä riippuen millon mitäki.
vauvatarvikkeet on kutakuinkin kasassa kuljetusvälineistöä lukuunottamatta. ;) Ja tietysti paljon vielä puuttuu mitä ei nyt tajua mutta pääseehän sinne kauppaan kaiketi vauvan syntymänkin jälkeen. ;) Ja ne kärryt... Ne menee sittenkin vielä vaihtoon.. Ää..Koska mä tajusin et tarvitaan sittenkin nuo ( ja täää nyt liitty EHKÄ siihen kevätprojektiin!) :D Ehkä nyt alkaa olee semmonen kutina että ollaan löydetty ne meijän kärrit (kerkeehän tätä vielä puntaroimaan?). ^-^ jahka sais ne vielä tilattua. :)
http://www.prams.net/mountain-buggy-duet-set-carrycot-cybex-aton-3-flint-black-b-1
Meidän mimmi aloitti murun kanssa koirakoulun ja vaihtelevalla menestyksellä on tunneista suoriutunu. mm. viimekerralla luoksetulo harjotuksissa se vaan seisoi ihan lampaana, kun muut koirat juoksi enemmän tai vähemmän vikkelästi omistajiensa luo. Muuten oli ihan mallikkaasti kontaktia harjotellu. Me ollaan bonon kanssa oltu seuraamassa (=häiritsemässä) tunteja. Samalla on tullu tuota autoiluakin treenattua.
... yks päivä mimmimme päätti myös ettei viihdy yksin kotona suljettuna makkariin ja oli vähän askarrellut. Oli iloisesti häntäheiluen eteisessä meitä vastaan. :'D Onneks sattui oleen tuota tapettia jemmassa ni saatiin asia korjattua melko nopeesti:D
vauvatarvikkeet on kutakuinkin kasassa kuljetusvälineistöä lukuunottamatta. ;) Ja tietysti paljon vielä puuttuu mitä ei nyt tajua mutta pääseehän sinne kauppaan kaiketi vauvan syntymänkin jälkeen. ;) Ja ne kärryt... Ne menee sittenkin vielä vaihtoon.. Ää..Koska mä tajusin et tarvitaan sittenkin nuo ( ja täää nyt liitty EHKÄ siihen kevätprojektiin!) :D Ehkä nyt alkaa olee semmonen kutina että ollaan löydetty ne meijän kärrit (kerkeehän tätä vielä puntaroimaan?). ^-^ jahka sais ne vielä tilattua. :)
http://www.prams.net/mountain-buggy-duet-set-carrycot-cybex-aton-3-flint-black-b-1Meidän mimmi aloitti murun kanssa koirakoulun ja vaihtelevalla menestyksellä on tunneista suoriutunu. mm. viimekerralla luoksetulo harjotuksissa se vaan seisoi ihan lampaana, kun muut koirat juoksi enemmän tai vähemmän vikkelästi omistajiensa luo. Muuten oli ihan mallikkaasti kontaktia harjotellu. Me ollaan bonon kanssa oltu seuraamassa (=häiritsemässä) tunteja. Samalla on tullu tuota autoiluakin treenattua.... yks päivä mimmimme päätti myös ettei viihdy yksin kotona suljettuna makkariin ja oli vähän askarrellut. Oli iloisesti häntäheiluen eteisessä meitä vastaan. :'D Onneks sattui oleen tuota tapettia jemmassa ni saatiin asia korjattua melko nopeesti:D sunnuntai 15. maaliskuuta 2015
23+3 ja Lähestyvä kolmas kolmannes.
Alkuvuosi on mennyt ihan huimaa vauhtia.. Vastahan oltiin ekassa ultrassa, odoteltiin toista ultraa mutta nyt toinenkin on jo pitkällä takana ja raskauden viimeinen kolmannes pian käsillä, 2015 vuottakin on kohta 3kuukautta kulunut. :o Rakenneultrassa kaikki oli niinkuin pitikin, vauvan kehitys viikkojen mukainen ja se sukupuolikin meille selvisi. ;)Raskaustodistuskin on nyt saatu ja koht laitan kela lappuset vetämään. :) Lisärautaa (nestemäistä Floradix Kräuterblut saftia) oon muutaman päivän hörppiny vaikkei ainakaan vielä ois ihan välttämättömyys mutta tuskin se pahitteeksi on. Oli vaan tossa yks päivä ihan kamala väsymys, joka alko aamulla eikä menny kokopäivänä ohi ni aattelin että nyt sitä rautaa kehiin. Noo.. Seuraavana päivänä olo oli heti paljon virkeempi >:D Painoa on tullut alusta 3.5kg ja oletan että suht maltillisesti jatkaaki nousuaan. Vatsasta laitan kuvaa jahka saan sen koneelle lisättyä. :)
Nyt ultrien jälkeen on jotenki helppo keskittyä kaikkiin hankintoihin. Mahdollisimman paljon hankitaan käytettynä, ehkä jotain pientä uutta jos jotain kivaa löydetään. Ja kärryt on meinattu ostaa uutena mutta se on jotenki nii vaikee juttu, nimittäin päättää. :) Päätös on jo muutaman kertaan tehty ja muuttuu aina vaan. Mutta nämä kaks on nyt ollu pisimpään vaihtoehtoina, kummassaki ne ominaisuudet kai mitä ollaan (=oon ;) ) kuvitellu tarvitsevani:
Knorr Baby Voletto sport ja Hauckin King Air.
Nyt ultrien jälkeen on jotenki helppo keskittyä kaikkiin hankintoihin. Mahdollisimman paljon hankitaan käytettynä, ehkä jotain pientä uutta jos jotain kivaa löydetään. Ja kärryt on meinattu ostaa uutena mutta se on jotenki nii vaikee juttu, nimittäin päättää. :) Päätös on jo muutaman kertaan tehty ja muuttuu aina vaan. Mutta nämä kaks on nyt ollu pisimpään vaihtoehtoina, kummassaki ne ominaisuudet kai mitä ollaan (=oon ;) ) kuvitellu tarvitsevani:
Knorr Baby Voletto sport ja Hauckin King Air.
Pinnasänky me ostettiin käytettynä ja jonki verran aktiviteettileluja, sekä vaatteita melkonen määrä ollaan kans hankittu kirpparilta. Ja sit nämä ihanat kankaat hankin, joista oon ajatellu jotain pientä tehdä (huomakkaa minni karhumme suloiset jalat^^ ). :)
Kaikki muu melkein onki sit viel hankkimatta. Noo.. onhan tässä vielä 4kk aikaa ^-^ Lähinnä nyt vaan nautiskellaan kevääntulosta, vauvan kasvusta ja muuttuvista liikkeistä. :) Liikkeitä oon tuntenu raskausviikolta 19 lähtien, sillon ne tuntui jo mahanki päältä, ni avopuolisokin sai niista nauttia jo heti.:) Nyt liikkeitä tuntuu päivittäin vaihtelevin ajoin.
jaa noooh.. onhan tässä vielä muutakin kevätprojektia mut siitä ens kerralla kun ollaan vähän itsekin enemmän kartalla missä mennään. :)
sunnuntai 1. helmikuuta 2015
Lähellä puolimatkaa
Viime postauksesta onkin jo aikaa! oiskohan muutama kuukausi peräti. ;)
nyt menossa viikot 17+3.
29.12 ultrassa kaikki oli hyvin vauvalla ja vihdoin saaatiin molemmat se kaivattu varmistus että siellä masussa todella joku pikkuinen on. :) Laskettu aika siirtyi sitten päivällä, eli on nyt 9.7.
Kovasti odotamme jo toista ultraa joka on 23.2. Ollaan oltu molemmat poikaoloisia enemmän tai vähemmän, mutta toissapäivänä avokkini olikin jo varma tytöstä. Kunnes sitten viimeyönä näki unta pojastamme! :) ... Vielä saadaan viikkoja jännätä ja jännää tämä odottelu onkin. Toisaalta sukupuolta ei vielä haluaisi tietää vaan nauttia raskaudesta ja meidän vauvasta, kumpi hyvänsä se onkan. :)
Raskaus pahoinvoinneilta oon onnistunu välttymään alun pientä huonovointisuutta lukuunottamatta. Heikotusta ilmaantuu sensijaan melko usein varsinkin kaupungilla liikkuessa. Reissun päällä täytyy muistaa napostella säännöllisesti, mutta kotona se ei oo niin justiinsa.Muuten olo on ollu suht hyvä, mutta ei todellakaan mikään pirteä! Ainoo et kovista selkäkivuista kärsin joku sen viikon, mutta onneks ne katos sit lopulta.
Painoa on tullu alusta tähän mennessä vajaa 2 kg. :) ei vielä kauheesti. Mahakaan ei oo vielä suurensuuri mutta pyöristyy pikkuhiljaa. :)
Ennen ultraa, ens viikonloppuna meille olis tulossa toinen koira. Sen tuloa tässä on valmisteltu ja tehty pienia tarvikehankintoja uudelle koiralle. Ikäeroa noilla ei ilmeisesti ole juurikaan, ilmeisesti samanavuonna syntyneet. Uus tulokas onkin sit narttu ja hiukan Bonskua isompi musta möllikkä, kahen pennun äiti kaduilta. Lauantaina mennään sitä kentälle vastaan. Itseä vähän jänskätti toisen rescue koiran otto mut nytkun se on tulossa niin oon asennoitunu että hyvin se menee ja sit vaan koulutellaan niinpaljo minkä tarve vaatii. Onneks meillä on aikaa reilusti keskittyä koulutukseen, etenki nyt ennenku vauva syntyy..
Sekin vähän jännittää et miten koirat sopeutuu vauvaan. Mutta eiköhän ajan kanssa kun saavat tutustua, vaikka mikään itsestään selvyys se ei oo..bono ku vähän arkana ei vähänkään vieraampien, varsinka lasten kanssa pärjää. veljen vauva on saanu ihan rauhassa saanu konttailla, eikä bonokaan sen läpsyttelystä oo ollu moksiskaan. ja vauvakaa ei hirveen kiinnostunu oo koirista :)
Ollaan tarkotuksella bonoa höykytetty ettei säikähtäs mistään rajustakaan kosketuksesta. melkee kokonaan bono onki jättäny hampailla naykkimisen jo ku alussa ei muuta tehnykkään. :)
nyt menossa viikot 17+3.
29.12 ultrassa kaikki oli hyvin vauvalla ja vihdoin saaatiin molemmat se kaivattu varmistus että siellä masussa todella joku pikkuinen on. :) Laskettu aika siirtyi sitten päivällä, eli on nyt 9.7.
Kovasti odotamme jo toista ultraa joka on 23.2. Ollaan oltu molemmat poikaoloisia enemmän tai vähemmän, mutta toissapäivänä avokkini olikin jo varma tytöstä. Kunnes sitten viimeyönä näki unta pojastamme! :) ... Vielä saadaan viikkoja jännätä ja jännää tämä odottelu onkin. Toisaalta sukupuolta ei vielä haluaisi tietää vaan nauttia raskaudesta ja meidän vauvasta, kumpi hyvänsä se onkan. :)
Raskaus pahoinvoinneilta oon onnistunu välttymään alun pientä huonovointisuutta lukuunottamatta. Heikotusta ilmaantuu sensijaan melko usein varsinkin kaupungilla liikkuessa. Reissun päällä täytyy muistaa napostella säännöllisesti, mutta kotona se ei oo niin justiinsa.Muuten olo on ollu suht hyvä, mutta ei todellakaan mikään pirteä! Ainoo et kovista selkäkivuista kärsin joku sen viikon, mutta onneks ne katos sit lopulta.
Painoa on tullu alusta tähän mennessä vajaa 2 kg. :) ei vielä kauheesti. Mahakaan ei oo vielä suurensuuri mutta pyöristyy pikkuhiljaa. :)
Ennen ultraa, ens viikonloppuna meille olis tulossa toinen koira. Sen tuloa tässä on valmisteltu ja tehty pienia tarvikehankintoja uudelle koiralle. Ikäeroa noilla ei ilmeisesti ole juurikaan, ilmeisesti samanavuonna syntyneet. Uus tulokas onkin sit narttu ja hiukan Bonskua isompi musta möllikkä, kahen pennun äiti kaduilta. Lauantaina mennään sitä kentälle vastaan. Itseä vähän jänskätti toisen rescue koiran otto mut nytkun se on tulossa niin oon asennoitunu että hyvin se menee ja sit vaan koulutellaan niinpaljo minkä tarve vaatii. Onneks meillä on aikaa reilusti keskittyä koulutukseen, etenki nyt ennenku vauva syntyy..
Sekin vähän jännittää et miten koirat sopeutuu vauvaan. Mutta eiköhän ajan kanssa kun saavat tutustua, vaikka mikään itsestään selvyys se ei oo..bono ku vähän arkana ei vähänkään vieraampien, varsinka lasten kanssa pärjää. veljen vauva on saanu ihan rauhassa saanu konttailla, eikä bonokaan sen läpsyttelystä oo ollu moksiskaan. ja vauvakaa ei hirveen kiinnostunu oo koirista :)
Ollaan tarkotuksella bonoa höykytetty ettei säikähtäs mistään rajustakaan kosketuksesta. melkee kokonaan bono onki jättäny hampailla naykkimisen jo ku alussa ei muuta tehnykkään. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)