keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Onnellinen vaikka kyynelten läpi. onnellinen.

.. Miten voisi muutenkaan olla? Rakas pieni on aina yhtä ihmeellinen. Oon varmaan jossain mammarakkaus huuruissa kun kuvittelene että teininäkin tuo on tuommoinen ihana lapsi :P
Silti tulee hetkiä kun tekis vaan mieli itkeä ja olla onneton. Onneksi harvemmin koska muuten elämä, mun, meidän olis tosi synkkää. Sitä se ei oo.  paitsi ne hetket.

5.2 on päivä jota on ootettu,liian pitkään mun mielestä. Sillon meillä on kuulokäynti, ensimmäinen seuranta. Ja ensimmäinen puheterapia. En malta oottaa että saan esitellä miskan vihon siellä! Nää on taas näitä mistä äiti tulee iloseksi. Tein sen pääosin itseäni varten. :)
Pysyypä kaikki paperit yhdessä nipussa. Niitä on jo melkonen kokoelma. Tulostin on raksuttanu kun kaikki pitäis saada käsien ulottuville.










En malta odottaa! :) Jännittänyt mahassa asti tässä tämän viikon kun tiedän että se on ihan kohta. Odotan että saadaan myös hyviä uutisia kuntoutuksen suhteen ja tulevaisuus hieman taas avautuisi. Uusi mahdollisuus johonkin, se seuraava ovi.. Vähän hukassa mihin tie vie mutta tänä vuonna se varmasti selkiytyy hieman paremmin. 

Tällä hetkellä miska lukee ihan hirveesti ääni kirjoja. Rakastaa niitä ja selvästi tuntuu niistä kuulevan. Reagoi hyvin vahvasti. Tvhen ääneen myös alkanu reagoimaan ja luulen kuvittelevani että tänään ois mun äänen keksiny. Vedin aika korkeelta tosin:D ehkä keksin taajuuksia mihin tuo reagois tai sitten kuulo tosian on vaan kehittynyt. Sama se. Paljon iloa tänään ^,^. 


Oi. Se hetki kun miska tajus et vähän ylempänäki elämää. :P 



Monkey <3


Viimesimpänä ! Projekti seepra. Tarkotus tehdä tai siis no päällystää pari jättiiii tyynyä seeproiksi. Seepra nyt sattui tulemaan ruotsin reissulta mukaan. Siis kangas :D

5.2 on kohta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti