keskiviikko 25. joulukuuta 2013

vuosi 2013

Aattelin että voisin päivittää blogiania.Kerran vuodessa on ehkä sopiva määrä? =D
Vuosi 2013 on ollut oikeestaan aika hyvä. Valmistuin ammattiin, joka lopulta ei ollutkaan minulle se sopivin joten päädyin töihiin muihin ja palasin takaisin vanhaa, postiin siis. =D
Kesäkuussa lähettiinkin matkojen matkalle avopuolisoni kanssa kahdestaan, Hong Kongiin. :) Se reissu oli mahtava tehdä nähdä ja kokea. sieltä sitten avopuolison ison suvun kanssa Vietnamiin kiertelemään. Nähtiin maa päästä päähän, kun viime reissulla jäi näkemättä moni paikka. Lennettyä tuli aika paljon kuukauden aikana, mutta onneks niitä lyhyitäkin lentoja oli. Meille sattui jopa suomalainen lentokapteeni Vietnamissa. Kaikki oli ehkä ihan fiiliksissä siitä... Ah, reissun unohtumattomin oli kuitenkin Hong Kongin taifuunikausi. Nauroin ja juoksin sateessa ja elämä oli ehkä upeinta. :)
                                                                                                       ja       avopuolisosta sain upeen kuvan!

                       
  Hmm.. no hän on antanut odottaa eikä olla edetty asian suhtee kanssa mitenkään. Asian ikäänkuin jossain mielen takana, vielä käsittelemättä kokonaan. Se pahin vaihe meni ohi ja ehkä tuntuukin jo siltä että oliko se sillon mun ainoo mahdollisuus.. kun se tunne vielä oli. nyt musta tuntuu että mun pitää keskittyä muihin asioihin, itseeni.. mulla on aika paljon tyytymättömyyttä elämääni tällähetkellä. oikeestaan se on mun ite ratkottava ja selvitettävä ja kehitettävä..

Triko, no sen kaa menee oikeestaan loistavasti. siis se mistä on kiikastanu vuodet.. raha oli se mikä ratkas tän jutun, koska en aio maksaa. ;) sori näinkin epäselvät tekstit mutta koska joka sanaa en halua sanoa niin tää kuulostaa vähintäänkin sekavalta.

Eli siis ens vuodelle riittää hommaa itseni kanssa. Mutta sanosin että paljon on paremminkin mitä ennen, voih. sosiaalisesti hieman kyvykkäämpi ja luonteelta uteliaampi. Ehkä sitä mitä joskus olinkin ollut.. Se on vähän kakspiippunen juttu kuitenkin, kun huomaan että taidot on karttunu mutta harjottelua en saa.. en osaa sitten kuitenkaan niin hyvin. esim. lähinnä tarkoitan ystävyyttä ja sen semmosta..

vietnamiakin olen saanut treenata, kiitos erään työpaikkani. kiitän sitä lasta olemassa olostaan. <3 Ei vaan sanoja vaan pienia lauseita... Itseoppimisessa ois sentäs kauheesti petrattavaa koska se hyvin alkanu opiskelu päättyikin motivaation ts. elävän olennon puuttumiseen.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti