Rv 39+5? kyllä!

Tässä me nyt ollaan ja ihmetellään: eikö tuo typy haluakan tulla! Missä se luuraa? Rv 39+4 nyt lopuillaan ja tyyppiä ei näy ei kuulu. Jotain pientä edistymistä on kuitenkin tapahtunu. Yöt meillä on vähän levottomia ja iltaisin on ollu supistuksia. Tuntuu vahvasti siltä että ens viikolle mennään.

On paljon ohjelmaa tiedossa ensi viikkoon, enkä mä edes tiedä miten tässä nyt näin kävi. miskan puheterapiat ja juuri alkanut vinkkipuheen (vinkeillä tehdään puhe näkyväksi, se tukee huuliltalukua ja sanojen oppimista) opiskelu muskari ja lisäksi veljen poikia ollaan ajateltu nähdä yli huomenna.. Velikin tulee käymään suomessa työkomennukselta perjantaina.. Harmittaa kun mun pitäisi silloin olla töissä mutta katsotaan nyt mihin tässä vielä päädytään ja millon. :) toisaalta kyllä työt on ihan loistavaa vastapainoa ollu lapsiarjelle, ihan mukavasti tämä arki siis soljuu. Vaikka mitäänhän ei muka kerkiä :)

.

VAUVA. Meillä oli miskan 9kk serkku eilen kylässä ja miska oli hokenu vauva vauva vauva! Hänhän itse jo isopoikan. Musta on myös ihana että hän niin hyvin tiedostaa mikä vauva oikein on kun isoveljen pestiin kohta pääsee. Täällä kans on kyllä viimepäivinä ruvennu pinnasängyt syöttötuolit ynnämuut vaeltamaan kun miska on päässy hommiin. :) oivoi. Toivotaan että elo on silti sopuisaa:D

NIMI. Typyn nimi oli oikeastaan mamman keksimä lähestulkoon. Yleensä en mitään kelpuuta mutta nyt oli sen verran hyvä täräytys. Suomalaisesta nimikalenterista me ei vaan mitään löydetty. Tai en tiedä miks tästä tuli niin vaikeaa! Lopulta nimi tuli kuitenkin älyttömän helposti mun tarvi vaan sanoa joo, tuo me laitetaan :) MM saa siskokseen AA:n :)

Seesteinen syys ja kaikki se hyvyys elämässä.

Päätöksestä lopettaa blogi kirjoittelu on jo pitkä aika. Nyt päätin kuitenkin tänne jakaa palasen meidän elämää. Tässä ajassa on tapahtunut niin paljon kaikkea, niin paljon hyvää..

Pikku Äm on jo 1 v 2kk-ikäinen pieni touhukas pojan nassikka. Aivan älyttömän ihastuttava persoona omine erityisine piirteineen <3 
Äm oli leikkauksessa huhtikuun lopulla ja molempiin korviin laitettiin sisäkorvaistutteet. Kuukausi leikkauksesta Äm sai ulkoiset prosessorit ja nähtiin miten reagoi uusiin kuuloaistimuksiin. Itse aktivointi meni todella hyvin eikä Äm oo vierastanut uusia ääniä ollenkaan. Päin vastoin, hän on ollut täysillä mukana ja käyttääkin implatteja mielellään.

Puheterapeutti on käynyt meillä keväästä asti 1x viikossa, ja nyt syksyllä 1-2x viikossa. Terapeutti leikittää ja laulattaa Äm:ää ja seuraa puheen kehitystä ja antaa neuvoja meille vanhemmille jos on tarvis. Äm käy myös muskarissa ja tykkää kovasti.

1vn iästä sanoja on alkanutkin tulla roppakaupalla. Tällähetkellä on about 40 sanaa! <3 Äm osaa matkia hienosti eri eläinten ääniä ja keksii niitä itsekin! Lintu sanoo tiit tiit, Sorsat paap paap, ratikkka SSSShhh... :D
Äm kans kävelee reippaasti ulkona ja mielellään käveliskin ja touhuis kuin istuis rattaissa. Askelia alko ottamaan vajaa 1:vnä ja nyt mennään jo sivu askelia ja kerran takaperinkin leikkiruohonleikkurin kans. :)

... Mutta miksi mä tein päätöksen kirjoittaa vielä. Koska meille syntyy VEIKKA ja tätä halusin juhlistaa! <3 Nyt mennään viimesiä viikkoja RV 37+4. Mitään merkkejä ei oo että syntyis lähipäivinä, mutta never know. Äm:nki kohalla kaikki tapahtui yhessä rysäyksessä ettei mitään uskalla sanoa. 4.10 on viralinen laskettu aika. En silti usko että menee ihan sinne asti. koko arvio on lähellä 3kg:ta, hieman yli sen. Eli pikkanen tyttö (vaikka veikka nimellä onkin kulkenut koko raskauden ajan.) on tulossa! On tosijees kokea tämä raskaus näin puolison roolissa ja nähdä mitä se on tältäkin kantilta kun toinen on se päähoivaaja ja tärkein lohtu pienelle.

Meidän porukka on pian kasassa. <3

Olo on tosi seesteinen ja kyllä tässä vielä jaksaa odottaa rauhassa nämä tulevat hetket. :)

Päätös :>

Päätin lopettaa blogi kirjottelun meidän matkasta. Paljon olis kirjotettavaa takuulla mutta henkisesti niin paljon vaativaa ja miskan hoidossa niin paljon, ehkäpä hankin kirjekaverin niin saa ajatuksille vähän feedbackkia, tää blogikirjottelu on tässä havaa liian ykspuoleinen. Koko ilta menny vaan itkiessä murheita, mutta huomenna uusi päivä :)

Miskan viikottainen puheterapia alkaa kotona pian ja kevään koitokset edessä, leikkauskin? Voimia rakas pikkuinen... <3

Tänään miska nukahti pitkästä aikaa mun syliin, väsytaiston jälkeen. Eikä oo mitään parempaa ku aamulla herätä sen voittaja hymyyn.. Aah ja tämä tapahtuu joka aamu... <3

Usko, toivo
Rakkaus.